Ovdasátni. VVL sávvá lihku VBL-bargguiguin! Juovlamánu Sisdoallu

Átírás

1 VBL MIELLAHTTU

2 Ovdasátni Borgemánus 2003 bođii oahpahusláhkii ođđa deaŧalaš rievdadus. Luohkkádoaba heaittihuvvui, ja láhkamearriduvvon mearit das man galle oahppi guđege luohkás ožžot leat, ii gusto šat. 8-2 cealká dál ahte ohppiid sáhttá juohkit joavkkuide dárbbu mielde. Skuvllat ožžot friddja organiseret ohppiid joavkkuide, muhto dat eai galgga stuorábut go dat mii lea pedagogalaččat bealuštahtti. Organiseren rievddada skuvllaid gaskka. Muhtun skuvllain doalahit luohkkádoahpaga, eará skuvllat fas atnet joavkku organisatoralaš ovttadahkan. Dát láhkarievdadus váikkuha maiddái dán gihppaga sátnegeavaheami. Dás leat mii rievdadan doahpaga luohkkágulahallanolmmoš gulahallanváhnemin, luohkkájođiheaddji gulahallanoahpaheaddjin ja luohkká basisjoavkun/luohkkán dahje dušše joavkun. Vuođđooahpahusa váhnenlávdegoddi (VVL) sávvá dán gihppaga leat veahkkin Váhnenráđi bargolávdegotti (VBL) miellahtuide. Dutkamat čájehit ahte váhnemiin ii leat olus duohta váikkuhanváldi skuvlla doaimmas, vaikko vel lágat ja láhkanjuolggadusat mearridit sidjiide dan. Skuvlla bargit ja váhnemat leat dávjá eahppesihkkarat das movt ovttasbargorollat ja doaimmat galggaše leat. Dán gihppagis geahččalit addit vástádusaid. VVL sávvá lihku VBL-bargguiguin! Vuođđooahpahusa váhnenlávdegoddi Juovlamánu 2012 VBL MIELLAHTTU Vuođđooahpahusa váhnenlávdegoddi FUG 2012, 2. preanttus Hábmen: Månelyst as Govat: istockphoto Sisdoallu 3_Manne lea skuvlla váhnemiin VBL? 3_Maid bargá VBL? 4_Movt bargá VBL? 7_Geat leat VBL miellahtut? 8_Váhnemiid sajádat vuogádagas 10_Oahpahusláhka 11_Máhttoloktensitáhtat fug.no VBL miellahttu_2

3 VBL VBL mearkkaša Váhnenráđi bargolávdegoddi. Buot váhnemat geain leat skuvlamánát, leat skuvlla váhnenráđi miellahttun. Váhnenráđđi vállje bargolávdegotti (VBL), ja VBL doaibmá váhnenráđi stivran. Manne lea skuvlla váhnemiin VBL? Mandáhta mii lea VBL rolla? Váhnemiid mielváikkuheapmi skuvllas mearkkaša ahte mánáid ovdáneapmi ja oahppan lea váhnemiid váldoovddasvástádus. Váhnemiin lea riekti mielváikkuheapmái skuvllas. VBL galgá sihkkarastit váhnemiidda duohta mielváikkuhanválddi ja dat guoddá mielovddasvástádusa ohppiid oahppobirrasii ja ahte dat galgá leat oadjebas ja buorre. VBL miellahttun oaččut vejolašvuođa bures oahpásmuvvat skuvlla doaimmaide vejolašvuođa oahpásmuvvat skuvlla jođihangoddái vejolašvuođa oahpásmuvvat eará váhnemiiguin vejolašvuođa veahkkin duddjot skuvlla kvalitehtaovdáneami veahkkin duddjot ohppiide buoret skuvlaáiggi Makkár njuolggadusat leat VBL hárrái? Skuvlla lágain ja plánain leat ee. dákkár njuolggadusat: Váhnemiin galgá leat mielovddasvástádus skuvllas VBL galgá ovddidit váhnemiid oktasaš beroštumiid oččodit váhnemiid aktiivadit oassálastet buori skuvlabirrasa ovddideamis veahkkin oččodit buori ruovttu ja skuvlla ovttasbarggu láhčit dili ohppiid positiiva ovdáneapmái háhkat oktavuođa skuvlla ja lagasbirrasa gaskka (Geahča gihppaga loahpas, doppe čujuhuvvo guoskevaš lágaide ja oahppoplánaide.) Dát njuolggadusat leat vuođđun mandáhta, rollaid ja bargguid konkretiseremis. Maid bargá VBL? Ovdamearkkat doaimmaide ja áššiide sáhttet leat: Digaštallat áššiid mat ovddiduvvojit gieldda politihkalaš lávdegottiin ovttasbargolávdegottis ohppiidráđis váhnenčoahkkimiin Aktiivadit oassálastit skuvlla árvvoštallamis skuvlla ovdánahttinbargguin ohppiid oadjebas oahppobirrasa ovdánahttimis plánet ja čuovvolit givssideami jávkadeami sosiála doaimmain ohppiid várás oahpahusa organiseremis iežas skuvlla ulbmiliid hábmemis prošeavttain maid skuvla čađaha (omd. IKT) fysalaš skuvlabirrasa barggus lagasbirrasa biilajohtolatbarggus ruovttu ja skuvlla ovttasbarggu ovddideamis fug.no VBL miellahttu_3

4 Plánet ja čađahit (ovttas skuvlajođiheddjiiguin) kurssaid/diehtojuohkima buot váhnemiidda váhnemiid ja oahpaheddjiid čoahkkanemiid gulahallanváhnemiid čoahkkanemiid (oahpaheami ja vásáhusaid lonohallama várás) Diehtojuohkin buot váhnemiidda sierra váhnensiidduid bokte skuvlla neahttasiidduin Ovttasbargat Ohppiidráđiin skuvlla jođiheddjiiguin ja bargiiguin skuvlla váhnemiiguin gulahallanváhnemiiguin, ja veahkkin oččodit joavkku/luohkkádási ovttasbarggu doaibmat ja addit/oažžut ráđiid skuvlla bargiin ja jođiheddjiin ja viežžat oaiviliid buot váhnemiin (namalassii organiseret dán barggu) VBL sáhttá oassálastit ja sihkkarastit kvalitehta go mánát sirdet ovtta skuvladásis nubbái (mánáidgárddis mánáidskuvlii, mánáidskuvllas nuoraidskuvlii, nuoraidskuvllas joatkkaskuvlii) go váhnemat vuohččan deaivvadit skuvllain go oahppit sisačálihuvvojit, ja vuosttaš váhnenčoagganeamis vuosttaš ja gávccát ceahkis Guorahallet dáid gažaldagaid: Maid lehpet maŋemus jagi VBLčoahkkimiin gieđahallan? Makkár áššiiguin joatkit? Makkár áššiid heaittihit? Makkár ođđa doaimmaiguin háliidit bargagoahtit? VBL sáhttá ieš ovddidit áššiid sáhttá váldit oktavuođa báikkálaš servodaga servviiguin, organisašuvnnaiguin ja ealáhuseallimiin sáhttá leat dahje das sáhttá leat (váhnen-)resursabáŋku oahpa husfáttáid várás Dát ledje olu čuoggát! Daid sáhttá atnit vuođđun go VBL digaštallá makkár doaimmat iežas skuvllas leat deaŧalaččat. Guorahallet dan maid dábálaččat bargabehtet, sáhttá go das maidege rievdadit, ja leat go dát jurdagat dakkárat maid dii sáhttibehtet geavahit. fug.no VBL miellahttu_4

5 Movt bargá VBL? VBL berre hábmet iežas bargui ulbmila VBL:s berrejit leat njuolggadusat VBL:s berre leat válgaortnet mii doaibmá ja mas lea bistevašvuohta VBL:s berre leat buorre dialoga ja jámma doallat čoahkkimiid skuvlla jođiheddjiiguin veahkkin fuolahit gulahallanváhnemiidda njuolggadusaid ráhkadit VBL-barggu plána ráhkadit sierra bušeahta VBL doibmii digaštallat maid eanemusat berre vuoruhit dán jagi Duohta váhnenmielváikkuheapmi eambbo go dušše álbmogassii bargat Dábálaččat lea VBL eanemusat bargan skuvlla olgobirrasiin ja iešguđetlágán lágidemiiguin (omd. miessemánu 17.b., juovlaloahpahemiin, aktivitehtabeivviin, álbmogassii bargguiguin, jna.) Orru maid leame nu ahte VBL mealgadii oažžu bargguid skuvlla jođiheddjiin; VBL bargu šaddá nappo mealgadii sksuvlla eavttuid vuođul. VBL hástalussan lea ieš álggahit doaimmaid ja eambbo searvat skuvlla siskkáldas eallimii, veahkehit váhnemiid oažžut eambbo mielváikkuheami skuvlla doaimmain, skuvlla árvvoštallamis, nuppastuhttimis ja ovdánahttimis, váhnemiid oainnuid oažžut ovdan ja vuhtiiváldojuvvot ja leat fárus. Guorahallet dáid gažaldagaid: Makkár osiin skuvlla doaimmas leat mii fárus? Makkár surggiin lea mis duohta mielváikkuheapmi? Makkár surggiin dáhttut mii VBL:s oažžut duohta mielváikkuheami, ja movt galgat mii dan olahit? Mielovddasvástádus dakkár bajásšaddanbirrasis mii eambbo ja eambbo garrá Mii diehtit ahte láhkarihkkun, veahkaváldin, givssideapmi, gárrenmirkkot ja rasisma áitet min eanet ja eanet. Eastadandoaimmaiguin ferte maiddái ásahit buori ja lagas ovttasbarggu váhnemiid ja skuvlla gaskka. Mánát ja nuorat dárbbašit rávisolbmuid geat ovttasbargat ja háhket buriid fierpmádagaid. «Mielváikkuheapmi» čielggat doahpaga! VBL ulbmilat ja doaimmat fertejit čielgasit definerejuvvot. Juohke VBL:s ja ovttas skuvlajođiheddjiiguin ferte digaštallat makkár áššiin VBL galgá oažžut/addit dieđuid leat go doaimmat maid skuvla dáhtošii addit VBL:ii ja maid dat de gieđahallá ja čađaha makkár áššesurggiin VBL galgá leat mielde bidjamis eavttuid VBL rolla ja doaimmat rievddadit skuvllaid gaskka. Juohke VBL berre guorahallat iežas doaimmaid vai VBL doaibmá ulbmiliid guvlui, namalassii oččodit váhnemiidda duohta mielváikkuheapmi ohppiid oahppama, ovdáneami ja čálggu ovdánahttimis. Ráhkadit skuvlii ollislaš ruovttu-skuvlla-ovttasbarggu plána VBL sáhttá, ovttas skuvlajođiheddjiiguin bovdet gulahallanváhnemiid ja gulahallanoahpaheddjiid oktasaš plánenčoahkkimii go skuvla álgá. Berre várret áiggi ráhkadit jahkeplána, konkrehta doaibmaplána ruovttu ja skuvlla ovttasbargui, sihke joavko-/luohkkádásis, VBL várás ja ovttasbargolávdegoddái/doaibmastivrii. Jus skuvllas lea sierra stivra, de galgá maiddái ráđđeorgánaid bargu heivehuvvot stivrra čoahkkinplánii ja áššiide. Lea deaŧalaš mearridit geas galgá leat ovddasvástádus guđege doaimmas, ja goas daid doaimmaid galgá doaimmahit. Ráhkat VBL jahkeplána VBL plána berre leat oassin ovttasbargolávdegotti/doaibmastivrra čoahkkimiid ja joavko-/luohkkádási váhnenčoahkkimiid ollislaš plá- fug.no VBL miellahttu_5

6 nas, dat berre čuovvut skuvlla aktivitehtaplána ja skuvlaruvttu, ja berre ee. sisttisdoallat čoahkkinbeivviid (mat heivehuvvojit ovttasbargolávdegotti ja ohppiidráđi čoahkkimiidda) jámma čoahkkimiid skuvlla jođiheddjiiguin oktasaš deaivvademiid gulahallanváhnemiiguin (gulahallanoah paheaddjiiguin?) realisttalaš meari doaimmain ja aktivitehtain bargosurggiid/doaimmaid čilgehusat Guorahallet dáid gažaldagaid: Ovdamearkka dihte barggut ohppiid fágalaš, sosiála ja peršovnnalaš ovdáneami hárrái mii lea váhnemiid bargu/ovddasvástádus, mii lea skuvlla bargu/ovddasvástádus, guđiid bargguid dáfus galgat ovttas bargat?) VBL-čoahkkimiid referáhtaid berre sáddet buot váhnemiidda, ja VBLságaid bidjat skuvlla neahttasiidui vai sihkkarastá buori diehtojuohkima VBL barggus. Fásta ja geatnegahtti njuolggadusat Juohke skuvllas berrejit leat VBL njuolggadusat. Njuolggadusat berrejit sisttisdoallat ulbmila válgaortnega ja čoahkádusa čoahkkin- ja bargorutiinnaid (áššebáhpiriid, áššiid juogadeami, ráhkkaneami, ovddasvástádusa, čuovvolanrutiinnaid jna.) ekonomiijja bargosurggiid jahkečoahkkima (maiddái liigejahkečoahkkima birra jus leaš) njuolggadusaid rievdadeami siskkáldas VBL organiserema (jođiheaddji, nubbinjođiheaddji, ruhtadoalli, bargojoavkkui j.ea. válljema.) Ruovttu-skuvlla-ovttasbargu ávkin mánáid ja nuoraid bajásšaddanbirrasii Váhnemiin lea beaivválaččat hirbmat hušša, lea olu maid galgá čuovvolit go leat skuvlamánát. Muhtun váhnemiin lea dilli várret áiggi skuvllain ovttasbargat, ja leat aktiivadit mielde ohppiid oahppobirrasis. Earáin fas ii leat nu olu áigi ja vejolašvuohta dan dahkat. Muhto jus mii dáhttut searvat VBL:ii, dahje jus ieža leat háliidan válljejuvvot, de lea hástalussan bargat nu bures go vejolaš dan čoahkkináiggis ja čuovvolanáiggis mii mis lea. Nu lea maiddái dán barggus: Go barggut ja mandáhta lea čielggas, de oažžu eanemus ávkki áiggis maid bidjá bargguide. Go bargu buktá buriid bohtosiid ohppiide, de dovdo ahte áigi ii leat duššái geavahuvvon. VVL ávžžuha váhnemiid beroštit ohppiid oahppobirrasis ja skuvllas, sihke iežaset dihte, skuvlla dihte ja buot eanemusat ohppiid dihte! Váhnemat beroštit vuosttažettiin das mii sin mánáiguin dáhpáhuvvá. Mánát ellet skuvlaservodagas ja leat oassin sosiála searvevuođas. Lea go mis doarvái máhttu? Eatnasat mis dárbbašit dieđuid ja máhtu das movt skuvla lea organiserejuvvon oahppoplána hárrái gii mearrida maid j. ea. Buot váhnemat dárbbašit dieđuid skuvlla ja skuvlla vuogádaga birra. Luohttámušváhnemat dárbbašit vel eambbo loktet máhtu vai nagodit doaimmahit bargguid gulahallanváhnemin dahje ráđđeorgánaid lahttun. VBL ferte vuordit ahte skuvla addá sidjiide oahpaheami. Dat berre leat fásta poastan buot ođđa váhnenovddasteddjide. VBL sáhttá ovttas skuvlla jođiheddjiiguin ráhkadit kursapáhka maid duos dás fug.no VBL miellahttu_6

7 ain čađaha. Eanet skuvllat sáhttet searválaga lágidit oktasaš kursaeahkediid, dahje gielda sáhttá čohkket buot skuvllaid VBL:ariid oktasaš čoahkkanemiide. Muhtun gielddain lea gieldda váhnenlávdegoddi dat mii bidjá johtui dákkár čoahkkanemiid. Geat leat VBL miellahtut? Movt válljejuvvo VBL? VBL válgaortnegat ja čoahkádus Válgaortnegat ja čoahkádus lea skuvlla sturrodaga duohken. Lea váhnenráđđi (buot váhnemat geain leat skuvlamánát) mii mearrida válgaortnega. Váhnenráđđi mearrida maiddái galle váhnenovddasteaddji bargolávdegttis galget leat. Válgaortnega njuolggadusat berrejit leat čálalaččat ja leat fárus VBL njuolggadusain. Válgaortnet ja čoahkádus sáhttá ovdamearkka dihte leat ná: Okta gulahallanváhnen juohke joavkkus/luohkás válljejuvvo VBL miellahttun. Dát sáhttá leat mávssolaš vai nanne diehtojuohkima VBL ja ovttaskas joavkku/luohká gaskka. Jus joavkkus/luohkás leat guokte gulahallanváhnema, ja soai válljejuvvoba guovtti jahkái hávális, de berreba válljejuvvot goabbat jagi. Dalle lea dušše okta válggas juohke jagi. Dán láhkái sihkkarastá bistevašvuođa ja vásáhusaid lonohallama. Dáidá leat lunddolaš ahte son guhte lea guhkimus leamaš mielde, lea VBL miellahttun. Jus galgá doaibmat sihke gulahallanváhnemin ja VBL-ovddasteaddjin, de sáhttá dovdat dan ilá stuora bargonoađđin. Juohke ceahkis sáhttá válljet VBL-ovddasteaddji. Jus leat eambbo go okta joavku/luohkká guđenai ceahkis, de sáhttá okta gulahallanváhnen guđenai ceahkis válljejuvvot VBL:ii. Dalle ferte fuolahit buori diehtojuohkima VBL-ovddasteaddji ja gulahallanváhnemiid gaskka. Lassin gulahallanváhnemiidda sáhttá válljet ovtta VBL-miellahtu juohke joavkkus dahje juohke ceahkis. Dán láhkái sáhttá juohkit ruovttu-skuvlla-ovttasbarggu doaimmai eanebuidda. Jus VBL válgaáigodat ovdamearkka dihte lea guohkte jagi dahje eambbo, de lea dát ortnet vuogas. Juohke váldoceahkis válljejuvvojit dihto VBL-ovddasteaddjit. Váldoceahkit leat 1. 4., Ja Jus skuvllas leat unnán oahppit, de dáidá dát ortnet leat vuohkkaseamos. Beroškeahttá válgaortnegis lea hui buorre jus evttohasat millosit háliidit jođiheaddjin. VBL:ii sáhttá maiddái leat friddja miellahttoválljen. Válgalávdegoddi (maid VBL nammada) ohcá evttohasaid ovdal jahkečoahkkima. Juohke joavku/luohkká sáhttá ovdamearkka dihte válljet iežas evttohasa mii gilvala oažžut saji VBL:ii. Jahkečoahkkin doallá formála válgga. Dákkár ortnet berre sihkkarastit ahte buot váldocehkiin lea nanu ovddasteapmi. Njuolggoválggaiguin sáhttá gávdnat evttohasaid geat leat erenoamáš áŋgirat bargat čielgasit definerejuvvon bargguid. Sáhttá leat mávssolaš doallat válgakampánjja ja movttiidahttit ruovttu-skuvlla-ovttasbargui (leat ovdamearkkat das ahte váhnemat leat gilvalan beassat VBL- lahttun!). Friddja válgga bokte sáhttá maiddái čájehit iežas vejolašvuođa doaimmahit erenoamáš doaimmaid. Jus VBL rolla ja doaimmat leat čielgasit definerejuvvon, de lea maiddái álkit rekruteret dalle han diehtá makkár barggut vurdet! fug.no VBL miellahttu_7

8 Gearggus go skuvla álgá bargu lea bistevaš Beroškeahttá válgaortnegis, njuolggadusat berrejit leat čielgasat, daid berre buohkaide čilget ja čuovvolit! Lea deaŧalaš ahte VBL lea gearggus álggahit barggus dalle juo go skuvla álgá. Válggaid berre doallat ovdal geasseluomu. Galle miellahtu galget VBL:s leat? Skuvlla sturrodat lea mearrideaddjin das galle miellahtu VBL:s galget leat. VBL ovddasteddjiid lohku sáhttá rievddadit, sáhttet leat muhtun moadde (5-7 olbmo), dahje guoktelogis. Muhtun skuvllain leat VBL-miellahtut juhkkojuvvon stivran (jođiheaddji, nubbinjođiheaddji, ruhtadoalli, čálli) mii oktiiheiveha ja jođiha barggu, ja earát fas leat smávit vuollásaš joavkkuin mat barget dárkilet definerejuvvon bargguiguin dahje prošeavttaiguin (omd. skuvlla dihtorgeavaheami, skuvlaárvvoštallama, ovdánahttinprošeavttaid, lágidemiid, diehtojuohkindoaimmaid, máŋggakultuvrralaš áŋgiruššama, erenoamášoahpu, gulahallanváhnemiid fierpámadatovddasvástideaddji, johtolatgažaldagaid j.ea. hárrái). VBL:s berrejit leat seammamađi nissonolbmot ja dievdoolbmot. Jus skuvllas leat gielalaš unnitloguid oahppit, de berre maiddái dain joavkkuin leat ovddasteaddji. Stuoradiggi Máhttodepartemeanta MD Oahpahusdirektoráhta Vuođđooahpahusa váhnenlávdegoddi (VVL) Fylkkamánni oahpahusossodaga bokte Gieldda váhnenlávdegoddi (GVL) Gielddahálddahus Gielddastivra Rektor Skuvlabiraslávdegoddi (oahppit ja váhnemat galget leat eanetlogus) Ovttasbargolávdegoddi dahje doaibmastivra* VBL Váhnenráđi bargolávdegoddi Ohppiidráđđi Gulahallanváhnemat Ohppiid ovddasteaddjit Oahpaheddjiid ovddasteaddji Bargiid ovddasteaddji Váhnenráđđi (buot váhnemat geain leat mánát skuvlas) Oahppit Oahpaheaddjit Eará bargit * Gielda mearrida galgá go skuvllain leat ovttasbargolávdegoddi dahje doaibmastivra (Oahpahusláhka 11-1). Ruvttut main lea ránes vuođđu lea váhnenorgánat dahje orgánat main váhnemat leat ovddastuvvon. fug.no VBL miellahttu_8

9 Ovttasbargu skuvlajođiheddjiin, skuvlaeaiggádiin ja skuvlla bargiiguin Rektoris ii leat riekti leat VBL čoahkkimiin. Lea vejolaš bidjat fásta áiggiid dahje osiid čoahkkimis go rektor nai oažžu searvat goabbatbeallásaš diehtojuohkima ja guorahallama várás. Muhtun áššiin sáhttá VBL dáhttut skuvlla ovddasteaddji čilget dahje álggahit dihto ášši. VBL-jođiheaddji dahje nubbinjođiheaddji sáhttiba soahpat fásta deaivvadanáiggiid nu ahte goabbatbeallásaš diehtojuohkin sihkkarastojuvvo (sihke váhnenforain ja bargiid forain) ja ahte áššiid sáhttá ráhkkanahttit ja plánet. Go VBL aktiivadit oassálastá skuvlla árvvoštallamis ja doaimmaid/ovdáneami plánemis, de lea vuogas doallat muhtun oktasaš čoahkkimiid. Guorahallet dáid gažaldagaid: Movt galgat mii čoavdit vuostálasvuođaid ja riidduid skuvlla ja ruovttu gaskka? Vuostálasvuođat ja goabbatoaivilvuođat sáhttet čuožžilit ruovttu ja skuvlla ovttasbarggus. Ovttasbarggu álggahettiin berre ráhkadit riidočoavdinnjuolggadusaid ovdalgo riiddut čuožžilit. Njuolggadusain sáhttá čilget geainna galgá oktavuođa váldit, ahte goabbatoaivilvuođa galgá farggamusat váldit ovdan, ahte ferte dohkkehit ahte váhnemat ja skuvlla bargit lahkonit váttisvuođaid goabbatládje, ahte lea deaŧalaš muitit oahppi buoremusa go čuožžila vuostálasvuohta ruovttu ja skuvlla gaskka, ahte kompromissa lea buoret go vuoitin/vuoittahallan-dilálašvuohta j.ea. (VVL lea ráhkadan sierra gihppaga riidočoavdima birra.) Ovttasbargu eará váhnemiiguin VBL ferte ovdal skuvlla stivrra dahje ovttasbargolávdegotti čoahkkimiid (jus ležžet dakkárat), guorahallat áššiid mat galget ovdan nu ahte váhnenovddasteaddjit leat bures ráhkkanan. Danne ferte VBL áššelisttus ja ovttasbargolávdegotti (stivrra) áššelisttus leat oktavuohta. VBL sáhttá ieš ovddidit áššiid ovttasbargolávdegoddái. VBL ferte doalahit buori oktavuođa eará váhnemiiguin. Danne sáhttá earet eará doallat sierra fierpmádatčoagganemiid gulahallanváhnemiid várás. Dain sáhttá heivehit oahpaheami, lonohallat vásáhusaid eará gulahallanváhnemiiguin, ja nu sihkkarastit ahte rávvagat, neavvagat ja jurdagat jokset buot joavkkuid/luohkáid. VBL ferte juohkit dieđuid iežas bargguin, viežžat dieđuid, ovddidit áššiid guorahallamii ja buktit árvalusaid váhnenčoahkkimiidda. VBL ferte maiddái sihkkarastit ahte buot váhnemat dovdet iežaset vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid vuođđoskuvlla mánáid váhnemin. VBL-ovddasteaddjit fertejit leat oidnosis buot váhnemiidda. Go 1. ceahki mánáid váhnemat čoahkkanit skuvlla álggaheapmái, de sáhttá ovdamearkka dihte VBL jođiheaddji (dahje muhtun eará VBL:s) maiddái sávvat bures boahtima, muitalit VBL birra, čilget váhnenmielváikkuheami ja ovttasbarggu, ja hupmat vuordámušaid birra. Olu gielddain leat váhnemat ásahan váhnenlávdegotti gieldda dásis (GVL). Okta ovddasteaddji juohke VBL:s lea mielde GVL:s. Go vuođđuda GVL, de lea váhnemiidda álkit ovddidit áššiid politihkalaš orgánain. GVL lea maiddái VBL:id vásáhuslonohallama fierpmádat. (VVL:s leat diehtočállosat GVL vuođđudeami birra.) Gean ovddasvástádus lea oažžut johtui VBL barggu? Lea skuvlla, rektora bokte, ovddasvástádus bidjat johtui ruovttuskuvlla-ovttasbarggu ja ráđđeorgánaid barggu. Lea skuvlla ovddasvástádus láhčit diliid, muitalit ja fuolahit ahte ovttasbarggu vuođđun lea dásseárvosašvuohta ja dialoga. fug.no VBL miellahttu_9

10 Go skuvla lea váldán initiatiivva, de lea seamma olu váhnemiid ovddasvástádus oččodit ovttasbarggu joatkašuvvat ja ovdánit. Ruovttu-skuvlla-ovttasbarggu čielga profiila Muhtun skuvllain leat ovttasbarggu várás ráhkaduvvon čielga njuolggadusat, ja juohke jagi lágidit kurssa ođđa luohttámušváhnemiidda. Muhtun gielddain leat buot skuvllain oktasaš njuolggadusat, rutiinnat, ovddasvástádus ja oahpaheapmi. Jus nu dahká de eastada ahte ođđa váhnenovddasteddjit gártet áibbas amas doibmii, ja sihkkarastá čielga vuordámušaid maid skuvlla jođiheaddjit ja oahpaheaddjit šaddet čuovvolit. Ekonomiija VBL-čoahkkimat eai leat dábálaččat nu divrasat čađahit. Muhto reivviid sáddet, telefovnna geavahit, máŋget, mátkkoštit eará skuvllaide, čoahkkinastit j.ea. máksá. VBL-miellahtut eai galgga gillát goluiguin skuvlla ámmáhiid oktavuođas! Juohke skuvla berre ráddjet ruđa ráđđeorgánaide ja luohttámušváhnemiidda! Oahpahusláhka 1-2. Oahpahusa ulbmil Vuođđoskuvla galgá ruovttu ovttasbarggu ja ipmárdusa bokte addit ohppiide risttalaš ja morálalaš bajásgeassima, ovdánahttit sin návccaid ja eavttuid, vuoiŋŋalaččat ja rumašlaččat, ja addit sidjiide buori máhtolašvuođa vai šaddet iešheanalis ja iešbirgejeaddji olmmožin ruovttus ja servodagas. (...)» (Dás jorgaluvvon.) Vuođđoskuvllaid ovttasbargolávdegoddi «Juohke vuođđoskuvllas galgá leat ovttasbargolávdegoddi masa válljejuvvojit guokte oahpaheaddji áirasa, okta áirras eará bargiin, guokte váhnenráđis, guokte ohppiidáirasa ja guokte áirasa suohkana bealis. (...)» Vuođđoskuvllaid váhnenráđđi «Juohke vuođđoskuvllas galgá leat váhnenráđđi mas buot váhnemat geain leat mánát skuvllas, leat miellahttun. Váhnenráđđi galgá ovddidit váhnemiid oktasaš beroštumiid ja váikkuhit ahte váhnemat ja oahppit aktiivvalaččat servet ásaheames buori skuvlabirrasa. Váhnenráđđi galgá bargat dan badjelii ahte ásahuvvo buorre ovttasbargu ruovttu ja skuvlla gaskkas, ja láhčit buori loaktima ja positiivva ovdáneami ohppiide ja ásahit buori oktavuođa gaskal skuvlla ja báikkálaš servodaga. fug.no VBL miellahttu_10

11 Váhnenráđđi vállje bargolávdegotti. Bargolávdegoddi vállje guokte áirasa ja guokte persovnnalaš sadjásašlahttu ovttasbargolávdegoddái. Bargolávdegotti jođiheaddji galgá leat nubbi dáin áirasiin.» Máhttolokten sitáhtat Ovttasbargu ruovttuin Váhnemiin/ovddasvástideddjiin lea váldoovddasvástádus iežaset mánáin, ja sii leat mávssolaččat mánáid moktii ja oahppamii. Ovttasbargu skuvlla ja ruovttu gaskkas duddjo sihke buriid oahppaneavttuid ovttaskas oahppái ja maid buori oahppobirrasa ohppiidjoavkkus ja skuvllas. Buori ovttasbarggu eaktun lea buorre gulahallan. Ovttasbarggus lea gulahallan ohppiid fágalaš ja sosiálalaš ovdáneami ja sin čálggu birra guovddážis. Skuvlla ja ruovttu ovttasbargu lea deaŧalaš olles vuođđooahpahusas, muhto ovttasbarggut ja mállet rivdet dađimielde go oahppit sturrot ja ožžot eambbo ovddasvástádusa iežaset oahppamis ja ovdáneamis. Skuvlla ja ruovttu ovttasbargu lea goappaš beliid ovddasvástádus, muhto skuvla galgá álggahit dan ja láhčit dasa dili. Oahpahusláhka, lága láhkaásahus ja oahppoplánabuvttus leat ovttasbarggu vuođđun, ja váhnemiin/ovddasvástideddjiin galgá leat duohta vejolašvuohta váikkuhit fágalaččat ja sosiálalaččat iežaset mánáid oahppanbargguide. Ruoktu galgá oažžut dieđuid fágaid oahpahusa mihttomeriid birra, movt oahppit ovdánit fágalaččat mihttomeriid ektui ja movt ruoktu sáhttá veahkehit ohppiid mihttomeriid olaheamis. Ruoktu galgá maid oažžut dieđuid das movt oahpahus lágiduvvo ja makkár bargovuogit ja árvvoštallanmállet geavahuvvojit. Skuvla galgá maid láhčit dili nu ahte váhnemat/ovddasvástideaddjit ožžot dieđuid maid dárbbašit vai sáhttet albmaládje oassálastit digaštallamiin skuvlla ovdánahttima birra. (Oahpahusl. 1-1 ja láhkaásahus kap. 20). (Váldon Máhttolokten II oasis, Oahpahusa prinsihpat). Vuođđooahpahusa váhnenlávdegoddi (VVL) lea našovnnalaš váhnenlávdegoddi váhnemiid várás geain leat skuvlamánát. VVL beroštumit: Ruovttu-skuvlla-ovttasbargu Fuolahit váhnemiid beroštumiid skuvlaoktavuođain Muitalit movt ruovttu-skuvlla-ovttasbargu doaibmá Muitalit movt váhnemat sáhttet doarjut mánáideaset Mearridit áššelisttu ja doarjut váhnemiid guovddáš fáttáin dego sisbiras, givssideapmi, váhnenčoahkkimat, skuvlabarggut, j.ea. neahttaresursa váhnemiidda geain leat skuvlamánát VBL miellahttu FUG 2012