OHCEJOGA GIELDDA EALÁHUSSTRATEGIIJA

OHCEJOGA GIELDDA EALÁHUSSTRATEGIIJA 2015 2020 Ealáhuslávdegoddi 29.1.2015, 11 Gielddaráđđehus 8.6.2015, 109 Gielddastivra 16.6.2015 36 1

SISDOALLU 1 LÁIDEHUS 3 1.1 OVDDIDANPLÁNAS EALÁHUSSTRATEGIIJAI 4 1.1.1 OHCEJOGA BOAHTTEÁIGGEULBMIL 2020 4 1.1.2 GIELDDA OVDDIDANMÁLLE KULTUR JA OKTASAŠBARGOGIELDA 4 1.1.3 EALÁHUSAID OVDDIDEAPMI KULTUR JA OKTASAŠBARGOGIELDA MÁLLES 5 1.1.4 EALÁHUSSTRATEGIIJA OVDDIDANPLÁNA OLLAŠUHTTIN 5 2 ULBMILAT JA KRITIHKALAŠ MENESTUSDAHKKIT 6 2.1 FITNODAGAID DOAIBMANVEJOLAŠVUOĐAID VEJOLAŽŽAN DAHKAN JA OVDDIDEAPMI 6 2.2 OLMMOŠLOHKU LASSÁNA JA ČEAHPES BARGOFÁMU OAŽŽUN DORVVASTUVVO 7 2.3 SÁMEEALÁHUSAIDE JA LUNDUI GULLEVAŠ OĐĐA FITNODATDOAIBMAVEJOLAŠVUOĐAT DOVDOJIT 7 2.4 RÁDJAGUOVLLU LAGAŠBÁLVALANGUOVDDÁŽIID NANNET BUORIDEMIIN DOALVUMA, RÁDJAGÁVPPI JA BARGAMA VEJOLAŠVUOĐAID 8 3 DOAIBMIT JA ROLLAT 10 3.1 OHCEJOGA GIELDDA EALÁHUSAIDE GULLEVAŠ DOAIBMIT JA ROLLAT 10 3.2 ÁŠŠEDOVDIT JA GUOIMMIT 10 3.3 ČANUSJOAVKKUT 10 4 EALÁHUSSTRATEGIIJA BAJÁSDOALLU, ČUOVVUN JA STIVREN 11 4.1 EALÁHUSSTRATEGIIJA ČADNIVUOHTA JA BAJÁSDOALLU 11 4.2 EALÁHUSSTRATEGIIJA ČUOVVUN JA STIVREN 11 5 BÁLVALUSAID ORDNEN 12 5.1 EALÁHUSDOAIMMA BÁLVALUSAT 12 5.1.1 FITNODATBÁLVALUSAT 12 5.1.2 DÁLONGUOVLOHÁLDDAHUSA BÁLVALUSAT 13 5.1.3 FIDNOBÁLVALUSAT 13 5.1.4 RÁDJAGUOVLOOKTASAŠBARGOBÁLVALUSAT 14 5.1.5 TURISMA JA MÁRKANASTINBÁLVALUSAT 14 5.2 TEKNIHKALAŠ DOAIMMA BÁLVALUSAT 15 6 DIEĐIHEAPMI 16 2

1 LÁIDEHUS Ealaskas gielda dárbbaša ođđa ássiid ja gilvvohallannávccalaš fitnodagaid. Fitnodagat ráhkadit ođđa bargosajiid ja bálvalusaid ássiide sihke vearroboađuid gildii. Fitnodagaid buresbirgen leage eallineaktu gildii ja dan ovdáneami eaktu. Guoibmás ássanbiras, buorit buđaldus- ja asttuáiggidoallanvejolašvuođat sihke buorrin beaggán fitnodatbiras hohkahallet ođđa bargoaddiid ja bargiid gildii ođđa ássiid ja ruoktotfárrejeaddjiid. Gárta 1 Ohcejoga gieldda sadji Ohcejoga gielda lea Suoma ja EU:a davimus gielda. Dat ráhkada ovttas Anáriin ja Soađegiliin Davvi-Lappi guovlogotti. Ohcejoga girkosiiddas lea mátki Gáregasnjárgga gillái 102 km ja Njuorggána gillái 47 km, Avvilii 165 km, Roavvenjárgii 460 km, Jiekŋameara gáddái 80 km ja Varangerbottenii 90 km. Gieldda 5 371 km 2 :a viidodagas čáhceviidodagat leat 230 km 2. Sullii 200 kilomehtera geahčen Ohcejogas leat njeallje girdingietti ja golbma hámmana. Ohcejoga girkosiidda čađa Norgii manná riikkageaidnu njeallje, Gáregasnjárgga čađa máttageaidnu 92 ja Njuorggámii guovlogeaidnu 970. Eurohpa oktasaš váldogeaidnofierpmádahkii gullevaš VT4/E75 lea okta dehálamos váldogeaidnooktavuođain Suomas ja váldooktavuohta Mátta- ja Davvi-Suoma gaskkas. Ohcejoga golbma giliguovddáža, Ohcejoga girkosiida, Gáregasnjárga ja Njuorggán, leat maiddái rádjarasttildanbáikkit Norgii. Badjel bealli Suoma rádjarasttildemiin Norgii dahje Norggas dáhpáhuvvá Ohcejoga gieldda guovllus, oktiibuot badjel bealle miljon rádjarasttildeami jahkásaččat. Ássit gielddas leat 1 279 (2013). Bargit leat 510 ja bargguheamit 56. Fuolahusgaskavuohta leat diimmá jagiid áigge unnánaš lassánan. Ohcejoga gielda lea Suoma áidna gielda, gos leat sámegielat eanetlohku. Sápmelašvuohta mearkkaša gielddas nana vuođđoealáhusaid saji. Maiddái rájá lagašvuohta oidno Ohcejoga ealáhusain máŋgga láhkai. Barggus fitno rájá badjel, goappatge bealde. Ohcejoga gieldda stuorámus ealáhussuorggit leat bođugávpi, turisma, boazodoallu ja álgobuvttadeapmi. Grossa- ja bođugávpi leat vuovdimiid dáfus gieldda čielgasit stuorámus ealáhus, mii čohkke fitnodagaid vuovdimiin sullii 80 %. Ohcejogas grossa- 3

ja bođugávppit leat 19 ja dat bargguiduhtte jagis 2012 Ohcejoga gielddas 79 olbmo. Jagis 2012 doaibmasuorggi vuovdimat ledje 31,5 miljon euro ja dat lea sturron diimmá jagiid áigge badjel 10 % jahkeleavttuin. Turisma lea deattuhuvvan geasi áigái ja erenoamážit Deanu guollebivddu birra. Ohcejoga márkanastet Slow Down in Saami Village / Goazas sámegilis -temáin. Turismma ovddideamis deattuhuvvo birrajagášvuohta ja doaibma lea šaddamin riikkaidgaskasažžan. Turisma ráhkada 6 7 % statistiserejuvvon vuovdimiin ja addá barggu 34 olmmošbargojagi. Restauráŋŋa- ja idjadandoaibma ii leat lassánan diimmá jagiid, muhto ofelašdoaibma lea ovdáneamin jođánit. Boazodoalu ossodat lea sullii 6 % vuovdimiin ja bohccobierggu gárvvisteapmi buvttan 2 3 % doaibmasurggiid vuovdimiin. Ohcejoga gielda lea čielgasit rádjagávppi sihke sámeealáhusaid ja geasseturismma gielda. Dát leat maiddái dat máhttinnjunnošat, main oaidnit ovdánanvejolašvuođaid ja maidda hálidat bidjat deattu. Ođđa deaddočuokkisin lea dálveturismma ovddideapmi. 1.1 OVDDIDANPLÁNAS EALÁHUSSTRATEGIIJAI Ohcejoga gieldda ovddidanbarggu bagadalli Deanujohleagi ovddidanplána 2020 lea dohkkehuvvon gielddastivrras 2004. Dat lea bargon oassin Gáddeoasseoppalašlávat fidnu. Ovddidanplána bargun lea čielggadit vejolašvuođaid gieldda ja dan ealáhusaid ovddideami várás sihke meroštallat doaibmamii guoski prinsihpaid ja birrasa guoski ovdagáibádusaid eanageavaheami plánema várás. Ovddidanplánas lea meroštallon Ohcejoga gieldda boahtteáiggeulbmil jahkái 2020, gieldda ovddidanmálle ja ealáhusaid ovddideami váldosárgosat. Barggu doarjjan lea bargon ođđa statistihkkadárkkisteapmi, ođđa doaibmabiras - ja SWOT-analysa ja lassin lea geahčaduvvon ealáhusaid ovddidanulbmilat kritihkalaš menestusdahkkiid bokte. 1.1.1 Ohcejoga boahtteáiggeulbmil 2020 Ohcejoga gielddas vuođđuduvvo sámeealáhusaide, -kultuvrii ja lundui ovddidemiin oktasašbarggu gieldda siste ja ránnjágielddaiguin. Ohcejohka dovdojuvvo rájá rasttildeaddji ealáhusdoaimmas, erenoamáš kultur- ja luondduturismabálvalusain sihke luondduealáhusain. (Ovddidanplána 2020) 1.1.2 Gieldda ovddidanmálle kultur- ja oktasašbargogielda Ovddidanplána 2020:s válljejuvvon ovdánangovva meroštallá Ohcejoga gieldda kultur- ja oktasašbargogieldan. Ohcejohka ovddiduvvo Ohcejoga kultur- ja oktasašbargu -ovddidanmálle vuođul. Das vuođđuduvvo sámeealáhusaide, -kultuvrii ja lundui ovddidemiin oktasašbarggu gieldda siste ja ránnjágielddaiguin. gieldagovva ja imago ráhkaduvvo sámekultuvrii ja ealáhusaide, rádjagávpái sihke vuođđudemiin Davvi-Kalohttii. Ohcejogas ello báikkálaš kultuvrra eavttuin ja bargojuvvo árbevirolaš ealáhusaiguin nu, ahte ealáhusat dorjot ja dievasmahttet nuppiideaset. gielda ja almmolaš hálddahus dorjot mearkkašahtti láhkai árbevirolaš ealáhusaid, rádjagávppi ja turismma ovddideami. báikkálaš nuoraide láhččojit vejolašvuođat bargat gielddas ja máhccat gildii. 4

Ohcejoga girkosiida ovdána kultuvrra, hálddahusa, skuvlema ja turismma guovddážin. Gáregasnjárgga ja Njuorggáma ovdáneapmi vuođđuduvvá eanáš rádjagávpái ja rájá rasttildeaddji doaimmaide sihke turismii. Oppalohkái gieldda doaimmaid, nu bálvalusaid, ealáhusaid go eanageavaheami, ovddideamis dorjojuvvo searvvušvuohta. 1.1.3 Ealáhusaid ovddideapmi kultur- ja oktasašbargogielda -málles Ovddidanplána 2020 mielde Ohcejoga gielda bargá aktiiva ealáhuspolitihka earet eará addimiin čielga oainnuid guovllu ealáhusaide gullevaš áššiide. Aktiiva eanapolitihkain ja lávvabargguin ovddiduvvo ealáhusaid ovddideapmi. Fitnodagaid fierpmáiduvvan ja oktasašbargu dorjojuvvo gieldda ja guovlogotti doaimmas bistevaččat. Doaibmasurggiid ovdáneami oaidnit čuovvovaččat: - Turisma lea boahtteáiggisge viehka smávvalágan, báikkálaččaid barggus gitta ja addá barggu báikkálaččaide. Bálvalusráhkadus šaddá máŋggabealadabbon, dálvesesoŋga ovddiduvvo ja oktasašbargu dahkko Anára gielddain. Idjadanvejolašvuođat duppalastojit. - Rádjagávpi lea Ohcejoga gildii ja fitnodatolbmuide dehálaš. Buvttaválljašupmi viiddiduvvo ee. bohccobierggu ja muora vehkiin. Anára gielddain ovddiduvvo maiddái eará rájáid rasttildeaddji fitnodatdoaibma, mii guoská erenoamážit Norgga ja Ruošša oljo - ja gássaresurssaid ávkin atnimii. Ohcejogas ásset ollu Norggas bargi huksen- ja dearvvasvuođafuolahussuorggi olbmot. - Boazodoalus Ohcejoga ealáhus- ja kulturpolitihkas lea nana sadji. Gielddas bargo aktiiva doaimmat boazodoalu bargosajiid manaheami eastima dihtii ja ođđa bargosajiid oažžuma dihtii, badjealbmáid ealáhusvuođđu viiddiduvvo. Smávvalágideaddjit vuvdet ollu bierggu njuolgga turisttaide ja dážaide. - Gieldda smávvaindustriija ovdána. Ovdamearkan fatnasiid ja bohccoreagaid duddjojit turismma dárbbuid várás ja gieldda olggobeallai doalvuma várás. Duddjon oassái mekaniserešuvvá. Gielda organisere duoji ja smávvaindustriija márkanastinoktasašbarggu, skuvlema ja buvttaovddideami. Huksensuorgái oažžut bargosajiid turismahuksemis ja Norggas. - Kulturfitnodatdoaibma ovdána. Sámekultuvra innovašuvnnaid ja ođđa fitnodatdoaimma vuođđun. Ohcejogas doaibmá boahtteáiggis omd. Áilegas ossodatgoddi, mii buvttada ee. turismii gullevaš buktagiid ja bálvalusaid. Kulturfitnodatdoaibma lea lasihuvvon listui jagis 2015. 1.1.4 Ealáhusstrategiija ovddidanplána ollašuhttin Dát ealáhusstrategiija lea ráhkaduvvon ovdalis ovdanbukton boahtteáiggeulbmila ala, ovddidanmállii ja ealáhusaid ovddidanoassái vuođđudemiin. Ealáhusstrategiija lea dohkkehuvvon gielddastivrras 16.6.2015 ja dat lea ealáhusaid ja fitnodagaid doaibmabirrasa ovddideami stivrejeaddji áššegirji masa gullet: - Ealáhusstrategiija 2015 2020 - Ealáhusstrategiija doaibmaplána (Čuovus 1) - Ealáhusstrategiija fidnoplána (Čuovus 2) 5

2 ULBMILAT JA KRITIHKALAŠ MENESTUSDAHKKIT Ohcejoga gieldda ealáhuspolitihka guovddáš ulbmilin lea fitnodagaid doaibmanvejolašvuođaid buorideapmi sihke ođđa fitnodatvuođu oažžun gildii ja dan bokte bargosajiid meari lasiheapmi. Váikkuhanvuohta ohcco nannemiin juo anus leahkki ealáhusaid ja daidda gullevaš ealáhusráhkadusa máŋggabealagin ráhkademiin. Ealáhusstrategiijas galgá váldit vuhtii, ahte ođđa fidnuiguin ii galgga soardit dárbbašmeahttumit dálá árbevirolaš ealáhusaid, báikki olbmuid vuoigatvuođaid galgá gudnejahttit, dálá ja ovddideami vuollásaš ealáhusaid gaskii ii galgga dagahit ruossalašvuođaid. Ealáhusstrategiijai válljejuvvui ovddidanplána, doaibma birasanalysa sihke oktasašbargodilálašvuođaid vuođul njeallje váldoulbmila. 1. Fitnodagaid doaibmanvejolašvuođaid vejolažžan dahkan ja buorideapmi 2. Čeahpes bargofámu oažžuma dorvvasteapmi 3. Sámeealáhusaide ja lundui gullevaš ođđa fitnodatdoaibmavejolašvuođaid dovdan 4. Rádjaguovlluid lagašbálvalanguovddážiid nannen buoridemiin doalvuma, rádjagávppi ja bargama vejolašvuođaid Dáid ulbmiliid ollašuvvamii váikkuhit ng. kritihkalaš menestusdahkkit, mat leat sirrejuvvon iešguđet ulbmila bokte. Čuovusin lea doaibmaplána, mas lea meroštallon menestusdahkkiide váikkuheaddji konkrehtalaš doaibmabijut sihke daidda vástubealit. Doaibmaplána stivre ealáhusaid ovddideapmái gullevaš beaivválaš barggu ja mearrrádusdahkama ja dat beaiváduvvo jahkásaččat. 2.1 Fitnodagaid doaibmanvejolašvuođaid vejolažžan dahkan ja ovddideapmi Ohcejoga gielda hálida ovddidit fitnodagaid ja ealáhuseallima gilvvohallannávccaid ja geassinfámu hábmemiin doaibmabirrasa, mii dahká vejolažžan ođđa fitnodatdoaimma šaddama sihke doarju leahkki fitnodagaid viidunvejolašvuođaid. Lassin ohcat vugiid ja ođđa čovdosiid ealáhusaid ovddideami várás, heajos resurssaid beaktilis ja rivttes čuoziheami dihtii ee. ránnjágielddaiguin dahkkon oktasašbargguin. Ohcejoga gielda buvttada lávadahkamiin máŋggabealat vejolašvuođaid fitnodatdoibmii ja vistehuksemii, ohcá čovdosiid doaibmasajiid oažžumii erenomážit álgi fitnodagaid várás. Ohcejoga gielda ohcá čovdosiid johtolatoktavuođaid buorideami várás sihke erenoamáš diehtojohtolatoktavuođaid ávkkástallama várás ee., mii guoská fitnodatbálvalusaid oažžumii. Fitnodagaid šaddan ja ovdáneapmi dorjojuvvo ovttas guovlogottálaš fitnodatbálvalusaiguin earálágan rávvenbálvalusaiguin, skuvlejumiiguin sihke ovddidanfidnuiguin. Bargofámu oažžun gullá čuovvovaš ulbmilii. Ulbmil 1.Fitnodagaid doaibmannávccaid vejolažžan dahkan ja buorideapmi 1 2 3 Oktasaš politihkalaš dáhttundilli ja ulbmil Fitnodagaid gaskasaš oktasašbargu (mielde iešguđetlágan doaibmasuorggit) Fitnodagaid doaibmabiras/ duktasajit, doaibmasajit, visttit, rekry 6

4 5 6 Investeremiid ja fitnodagaid stuorruma vejolažžan dahkan, riskkaváldinnákca Rávven-, skuvlen- ja ovddidanbálvalusat Ealáhusdoaimma resurseren ja fierpmádagat 2.2 Olmmošlohku lassána ja čeahpes bargofámu oažžun dorvvastuvvo Ohcejoga gielddas bargofámu oažžun oidnojuvvo hástaleaddjin, juoba váttisin. Bargofámu ja ássiid oažžun gildii gáibida iešguđetlágan ássanmolssaeavttuid, buriid bálvalusaid sihke guoibmás ássanbirrasa asttuáiggi buđaldusvejolašvuođaiguin. Ruoktotfárrejeaddjiide ja sámegielat bargoahkásaš olbmuide sámegielat bálvalusaid ja asttuáiggi doaimmat leat dábálaččat geassinfápmodahkki. Ohcejoga gielda bidjá deattu ássanbirrasa guoibmáivuhtii, vistefálu viiddideapmái, asttuáiggi vejolašvuođaid máŋggabealagin dahkamii sihke buriide vuođđobálvalusaide. Ođđa ássit, bargit ja fitnodagat hohkahallojit gildii aktiiva gieldamárkanastimiin. Bargofámu oažžuma dihtii dahkko oahppolágádusoktasašbargu ja resurserejuvvo ovttas fitnodatolbmuiguin rekryteremii ja dasa gullevaš ovddalgihtii bargamii. Ulbmil 2. Olmmošlohku lassána ja čeahpes bargofámu oažžun dorvvastuvvo 1 2 3 4. 5. Doarvái ja máŋggabealat vistefállu Guoibmás, dorvvolaš ja geassinfámolaš ássanbiras Gávppálaš ja almmolaš bálvalusat ortnegis Oahppolágádus- ja organisašuvdnaoktasašbargu Gieldamárkanastin ja rekryteren 2.3 Sámeealáhusaide ja lundui gullevaš ođđa fitnodatdoaibmavejolašvuođat dovdojit Ohcejogas vuođđuduvvo sámeealáhusaide, -kultuvrii ja lundui ovddidemiin oktasašbarggu gieldda siste ja ránnjágielddaiguin. Ohcejogas ello báikkálaš kultuvrra eavttuiguin ja bargojuvvo árbevirolaš ealáhusaiguin nu, ahte ealáhusat dorjot ja dievasmahttet nuppiideaset. Sámeealáhussan gehččojit dán prográmmas guvlui mihtilmas luodduealáhusat, duojit, kultuvra sihke daidda laktáseaddji turisma ja joatkkaválbmendoaibma. Gillii ja kultuvrii vuođđuduvvi bargosajiid ja fitnodatdoaimma šaddan oidnojuvvo sápmelaš eallinvuogi ja kultuvrra nannejeaddji dahkkin. Ohcejoga gielda veahkeha ealáhusaid gaskasaš ságastallama ja oktasaš oainnu šaddama ee. eanageavaheapmái gullevažžan. Boazodoalu doaibmanvejolašvuođat dorvvastuvvojit ja ohccojit ođđa bargguaddinvejolašvuođat ee. turismmas, dujiin ja kultuvrras. Ohcejoga duodji ja kulturčehpiid doarjut bargguiduhttit iežaset fitnodatolmmožin ja ovdamearkan oasusgoddedoaimma bokte. Báikkálaččaid 7

bargguiduhttin ee. turismma prográmmabálvalandoaimmaide, bivttasteapmái, mátkemuittuide sihke lagašborramuššii veahkeha ođđa fitnodatdoaimma ja bargosajiid šaddama. Nannet lagašgeinnodagaid bálvalit sihke báikegottálaččaid ja turisttaid. Bargat garrasit dan ovdii, ahte dálveturisma ovdánivččii ollislaččat ja boađášii dovddusin earenomážit riikkaidgaskasaš turisttaid perspektiivvas. Gielddas spesialiserešuvvat sámeealáhusaide ja kulturfitnodatdoibmii gullevaš fitnodatrávvemii. Ulbmil 3. Sámeealáhusaide ja lundui gullevaš ođđa fitnodatdoaibmavejolašvuođat dovdojit 1 2 3 4 5 6 7 Oktasaš oaidnu ja oktasašbargu sámeealáhusaid gaskkas Luondduealáhusat ja ealáhusvuođu viiddideapmi Giella ja dasa gullevaš bargosajit ja fitnodatdoaibma Kultuvra ja dasa gullevaš bargosajit ja fitnodatdoaibma Dálveturismma ovddideapmi Kultur- ja luondduturismii laktáseaddji prográmmabálvalusat ja lagašgeinnodagat/máđijat Rávven-, skuvlen- ja ovddidanbálvalusat 2.4 Rádjaguovllu lagašbálvalanguovddážiid nannet buoridemiin doalvuma, rádjagávppi ja bargama vejolašvuođaid Ohcejoga gieldda stuorámus ealáhus lea rádjagávpi ja ulbmilin lea, ahte Ohcejohka dovdojuvvo rájá rasttildeaddji ealáhusdoaimmas. Ohcejogas fitno Norggas barggus ja doalvundoaibma lea viidumin. Bargosajiid ja vearroboađuid lassin rádjagávpi nanne báikkálaččaid ja turisttaid bálvalusfálaldaga mearkkašahtti láhkai. Davvi-Norgga lassáneaddji olmmošlohku ja stuorrafidnut buktet lassáneaddji áššehasvejolašvuođaid, bargosajiid sihke vejolašvuođaid doalvundoaimmaide measta buot surggiin. Ohcejoga gielda deattuha rádjaguovllu lagašbálvalanguovddážiid ovddideami sihke doalvundoaimmaid doaibmanvejolašvuođaid buorideami. Áigáiheivvolaš ja álkit oažžumis leahkki diehtu bargosajiide ja fitnodatdoibmii laktáseaddji vejolašvuođain sihke daidda laktáseaddji konkrehtalaš rávven- ja ovddidanmáhttu oidnojuvvo ođđa fitnodatdoaimma vejolažžan dahkkin. Ulbmiliin 1 ja 2 lea bukton ovdan menestusdahkkit, mat gullet maiddái dán čuoggái: duktasajit, doaibmasajit, visttit jna. Ođđa fitnodagaid ja bargiid oažžuma várás deattuhuvvo gieldamárkanastin. Lagašbálvalanguovddážiid ja doalvungávppi nannema dihtii geahččalat oažžut lasi smávvaindustriija. Gielda resursere rádjagávpái ja bargui gullevaš rávvenbálvalusaide. Ulbmil 4. Rádjaguovllu lagašbálvalanguovddážiid nannet buoridemiin doalvuma, rádjagávppi ja bargama vejolašvuođaid 8

1 2 3 4 Lagašbálvalanguovddážat ása ja bargga Ohcejogas (Gáregasnjárga, Njuorggán ja Ohcejohka) Lasi smávvaindustriija Diehto-, rávven - ja doarjjabálvalusat ođđa doalvunfitnodagaide ja rádjabargiide Fitnodat ja bargirekryteremii čuohcci gieldamárkanastin 9

3 DOAIBMIT JA ROLLAT 3.1 Ohcejoga gieldda ealáhusaide gullevaš doaibmit ja rollat Ohcejoga gielda vástida gielddaplánemis, oppalaš doaibmanvejolašvuođain, gielddabálvalusain, lávadahkamis ja gielddateknihkas (gielddahoavda ja gielddaráđđehus). Ealáhuslávdegotti guovddáš bargun lea fuolahit fitnodatdoaimma doaibmanvejolašvuođain. Dan doaibmajurddan lea ovddidit doaibmaguovllu fitnodatja ealáhusdoaimma fitnodatoktasašbargguin vuhtiiváldimin doaibmabirrasa nanusvuođaid. Ealáhuslávdegotti vuolde leahkki ealáhusdoaimma rollan lea ealáhusaid ovddideapmái gullevaš strategiijabargui, doaimma plánen ja ordnen sihke čanusjoavkobargu ja ovddidanfidnut. Ohcejoga gieldda Áilegas-guovddáža rollan lea ovddidit gillii ja kultuvrii laktáseaddji bargosajiid ja fitnodatdoaimma meari sihke fuolahit buriin sámegielat asttuáiggi doaimmain ovttas lihkadan- ja asttuáiggedoaimmain. Teknihkalaš doaimma bargun lea fuolahit duktasadjefálus, gielddateknihkas sihke birrasis. Ohcejoga gildii ráhkaduvvo eanageavahanprográmma. Dát sisttisdoallá eatnama skáhppoma, lávadahkama, gielddateknihka plánema ja huksema sihke duktasajiid luohpadeami ja dasa gullevaš márkanastima. Prográmmain dorvvastuvvo ruhtadeami mearri ja áigetávvaliid meroštallan sihke árvvoštallojit ásahuvvon ulbmiliid ekonomalaš ollašuvvanvejolašvuođat. 3.2 Áššedovdit ja guoimmit 3.3 Čanusjoavkkut Ealáhuseallima gáibádusat leat dán áigge nu spesialiserešuvvan, ahte buoremus áššedovdamuša ferte skáhppot atnimin ávkin fierpmádagaid. Maiddái fidnuid geahččalat bargat oktasašbarggus dahje ahte oktasašbargoguoimmit ollašuhttet daid. Seammás čatnašuvvet guoimmit ealáhusstrategiija ollašuhttinbargui. Ulbmilin lea goittotge, ahte gieldda ja guovllu eará doaibmiid iežas áššedovdamuš lassána ja lea geavaheamis. Ealáhusstrategiija ollašuhtti oktasašbargobealit leat: oahppolágádusat ja allaskuvllat (ovdamearkan SOG; Lappi universitehta) searvvit ja organisašuvnnat (Sámi Siida, báikkálaš fitnodatorganisašuvnnat, gilisearvvit) eará áššedovdiorganisašuvnnat ja fitnodagat (Meahciráđđehus, BE-doaimmahat, Pro Agria, PLL ry. SEG) ránnjágielddat ja daid ealáhus- ja ovddidanfitnodatsearvvit Suomas ja Norggas Guovddáš oktasašbargoguoimmit leat lassin: eatnangotti eará gielddat ja Lappi lihttu stáhta virgeoapmahaččat (mielde sámediggi, EBI-guovddáš, guovlohálddahusdoaimmahat) guovloguovdásaš organisašuvnnat oahppolágádusat (Roavvenjárgga ámmatallaskuvla, RAMK, Oulu universitehta, Sámi allaskuvla, Tromssa universitehta jna.) ruhtadeaddjit (PLL, EBI-guovddáš, Lappi lihttu, Finnvera, TEKES jna.) Ohcejoga gieldda ealáhuseallima ovddideapmái gullet maiddái eará čanusjoavkkut, maiguin ságastallojuvvo. Dán bokte oažžut čielga čanusjoavkkuid dárbbuid ja ulbmiliid. Guovddáš čanusjoavkkut leat ealáhuseallima organisašuvnnat, oahppolágádusat, goalmmát suorggi doaibmit sihke fitnodagat ja bartalaččat. 10

4 EALÁHUSSTRATEGIIJA BAJÁSDOALLU, ČUOVVUN JA STIVREN 4.1 Ealáhusstrategiija čadnivuohta ja bajásdoallu Ealáhusstrategiija čuvvosiiguin doaibmá Ohcejoga gieldda ealáhusaid ovddideami ja virgeolbmuid barggu stivrejeaddji áššegirjin. Lassin dan bargun lea oppa Ohcejoga gieldda ealáhusaid ovddideami oktasaš ulbmiliid ja daid ollašuhtti doaibmabijuid meroštallan. Ealáhusstrategiija válmmaštallamis vástida ealáhuslávdegoddi ja das mearrida stivra. Ealáhusstrategiija beaiváduvvo dárbbu mielde. Juos beaiváduvvojit dušše teknihkalaš áššit, de dat dohkkehuvvojit ealáhuslávdegottis dahje gielddaráđđehusas beaivádeami kvalitehta mielde. Ealáhusstrategiija čuvvosat beaiváduvvojit jahkásaččat bušeahttagieđahallama oktavuođas. Čuvvosiid beaivádeami válmmaštallá lávdegoddi ja dain mearrida stivra oassin bušeahttagieđahallama (doaibmaplána ja fidnoprográmma). Prográmmii gullameahttun fidnuin ja investeremiin mearriduvvo gielddas áššáigullevaš doaibmaorgánas. 4.2 Ealáhusstrategiija čuovvun ja stivren Ealáhusstrategiija ollašuhtti doaibmaplána beaiváduvvo jahkásaččat. Dán dihtii Ohcejoga gieldda ealáhusdoaibma bovde čoahkkái guovtti geardde jagis oktasašbargodilálašvuhtii Ohcejoga gieldda, Deanuleagi fitnodatolbmuid ro:a, Sámeturisma ja fitnodatolbmuid ro:a ovddasteaddjiid sihke eará oktasašbargoguimmiid ja čanusjoavkkuid. Giđa oktasašbargodilálašvuođas gieđahallojit ovddit jagi doaimma bohtosat sihke geahčaduvvojit gieldda ealáhusstrategalaš ulbmilat čuovvovaš jahkái. Dán vuođul dárkkálmahtto čuovvovaš jagi doaibmaplána ja fidnoprográmma. Čavčča oktasašbargodilálašvuođas gieđahallo gaskaraporta vássán jagi doaimmain sihke sohppojuvvo čuovvovaš jagi geavatlaš doaimmain, daid mihtideamis ja čuovvumis. Ealáhusstrategiija ollašuhtti doaibmaplánas lea meroštallon mihttárat, maid juksama čuovvut guovtti geardde jagis ollašuhtton raporteremis gielddaráđđehussii ja stivrii, sihke oktasašbargoguimmiide ollašuhtton raporteremis oktasašbargodilálašvuođain. 11

5 BÁLVALUSAID ORDNEN 5.1 Ealáhusdoaimma bálvalusat Ohcejoga gieldda ealáhusdoaibma ordne čuovvovaš bálvalusaid: fitnodatbálvalusaid, dálonguovlohálddahusaid bálvalusaid, fidnobálvalusaid, rádjaguovlooktasašbargobálvalusaid sihke turisma- ja márkanastinbálvalusaid. (Lassin ealáhusdoaibma vástida oktasašbálvalusa ordnemis.) Ealáhusdoaimmas barget guokte olbmo fásta virgegaskavuođas sihke projeaktaolbmot deivvolaččat. 5.1.1 Fitnodatbálvalusat Fitnodatbálvalusat fállet bálvalusaid álgi ja jo doaimmas leahkki guovllu fitnodagaide. Doibmii gullet buvttaduvvon rávven- ja skuvlenbálvalusat sihke ealáhusaiguin bargiide addojuvvon doarjja oktasašmárkanastimis. Bálvalusaid buvttadeami várás skáhppojuvvojit dárbbašlaš prográmmat ja dasa gullevaš doarjjabálvaleapmi. Ohcejoga gieldda ealáhusdoaimma ulbmilin lea oažžut fitnodagaid ja fitnodatdoaimma plánedeaddjit vejolaš rávvema birii: FITNODATBLÁVALUSAT OKTAVUOHTAOLMMOŠ/ - BEALLI Álgomuttu fitnodatdoaibma Spesialiserešuvvan fitnodatrávven (álgomuttu maŋŋá) Ovddidandoaibma - Fitnodatjoavkkuid ovddidanfidnut - Guovlomárkanastin ja meassodoaibma - Eará ealáhusaid doaibmabirrasii gullevaččat Fitnodat-Suopma čohkke oktii fitnodatolbmo dárbbašan dieđu ja bálvalusaid movttiidahttimin fitnodagaid ja oppa Suoma menestuvvamii. Fitnodattulka-siiddut leat fitnodatolbmo geavadaga bargoneavvokássa. Siidduin leat ee. rávagirjjážat, bargogirjjit, skovit ja rávvagat sihke geavadagas buorrin fuopmášuvvon rávvagat. Eanageavaheapmi ja doaibmasajit Ealáhusčálli - Ealáhusčálli - BE-doaimmahagat - Pro Agria - Davimus Lappi Leader ro - Eará guovloguovdásaš fitnodatbálvalusat Ovddidan- ja www.yrityssuomi.fi - Davvi-Lappis iežas siiddut - doaibmit ja oktavuohtadieđut http://www.yritystulkki.fi/alue/pls/ Giddodathoavda Eará áššit - ealáhusčálli - ovddidan- ja - gielddahoavda 12

5.1.2 Dálonguovlohálddahusa bálvalusat Ohcejoga gielda ja Anára gielda ráhkadeaba dálonguovlohálddahusa oktasašdoaibmaguovllu. DÁLONGUOVLOHÁLDDAHUSA BÁLVALUSAT OKTAVUOHTAOLMMOŠ/ - BEALLI Dálonguovloealáhusvirgeoapmahaš - addá cealkámušaid virgeoapmahaččaide dálonguovlohálddahusa ja eanadoalu áššiin - bargá meahccedárkkistemiid stuorraspiriid bohccuide dagahan vahágiin - mearrida spirevahátbuhtadusain ja dikšu daidda gullevaš áššegirjegieđahallama ja máksima - dahká šaddo-, ealga-, ja meahcivaljivahágiid árvvoštallamiid, mearrádusaid ja buhtadusaid máksima - EU- ja álbmotlaš eanadoallodoarjagiid oktasaš rávvemis ja skoviid vuostáváldin - eanabargidoarjja - Eanadoallobargiid lagaš mearriduvvon sadjásašbálvalusat Ealáhusčálli Anára dálonguovloossodat Soađegili dálonguovlodoaibma 5.1.3 Fidnobálvalusat Ohcejoga gieldda ealáhusdoaimma bargun lea plánet ja ollašuhttit gieldda ja ealáhusaid ovddideapmái gullevaš fidnuid sihke addit rávvenbálvalusaid fidnuid plánemis guovllu servošiidda. FIDNUBÁLVALUSAT OKTAVUOHTAOLMMOŠ/ - BEALLI Fidnoprográmma bargan ja beaivádeapmi Ovddidan- ja Iežas ovddidanfidnut - Fidnuid plánen - Ruhtadanráđđádallamat - Fidnuid jođiheapmi ja ollašuhttima bagadallan - Fidnuid stivrenjoavkobargu Guovloguovdásaš jed. ovddidanfidnut - Válmmaštallamii oassálastin - Gielddaruhtadanossodagat - Fidnuid stivren/ bargojoavkobargu Ovddidan- ja Ovddidan- ja 13

Fidnuid plánemii gullevaš rávven Ovddidan- ja oahpista dárbbu mielde ruhtadeaddjiide: - Leader - EBI-guovddáš - Lappi lihttu - earát 5.1.4 Rádjaguovlooktasašbargobálvalusat Rádjaguovlooktasašbálvalusat ovddida Deanuleagi gielddaid oktasašbarggu. Erenoamáš deaddoárvu lea fitnodatdoaimma fierpmáiduvvama ja rádjaguovlooktasašbargu. RÁDJAGUOVLOOKTASAŠBARGOBÁLVALUSAT Fitnodatdoaimma fierpmáiduvvan OKTAVUOHTAOLMMOŠ Ovddidan- ja Rávven- ja ovddidanbálvalusat Ovddidan- ja / 5.1.5 Turisma- ja márkanastinbálvalusat Turisma- ja márkanastinbálvalusat fuolahit turismarávvema ordnemis, gieldda- ja turismamárkanastimis sihke turismaáššiid ovddideamis ja koordineremis. Gielddamárkanastimii gullet ee. ássama, duktasajiid ja gielddarekryterema márkanastin. TURISMA - JA MÁRKANASTINBÁLVALUSAT OKTAVUOHTAOLMMOŠ Dálveáigge turismarávven Geasiáigge turismarávven Ohcejohka, Meahciráđđehusa luonddustohpu Gáregasnjárga, Gilidállu Sáivu Gieldda imagomárkanastin - Slow Down in Saami Village o imagogihppa o bálvalusrávagirjjáš o neahttasiiddut o facebook márkanastin - Meassodoaibma Gielddamárkanastin / Guovlomárkanastin - Gielddagihppa Ealáhusčálli Ealáhusčálli Ovddidan- ja ealáhusčálli Ovddidan- ja 14

- Márkanastinplána - Gulahallanplána - Guovlomárkanastin - Meassodoaibma 5.2 Teknihkalaš doaimma bálvalusat Teknihkalaš doaimma bargun lea fuolahit duktasadjefálus, gielddateknihkas sihke birrasis. ( eana háhkamušas, lávadahkamis, gielddateknihka plánemis ja huksemis sihke duktasajiid luohpadeamis ja dasa gullevaš márkanastimis) TEKNIHKALAŠ DOAIMMA BÁLVALUSAT OKTAVUOHTAOLMMOŠ Duktasadjefállu, gielddateknihkka, biras 15

6 DIEĐIHEAPMI Ealáhusdoaimma áššiid dieđiheamis vástida ealáhuslávdegoddi sihke ovddidan- ja. Almmolaš ovddidanáššiin dieđiha gielddaráđđehus ja gielddahoavda. Dieđihan- ja kommuniserenplána gieldda oasil válmmaštallo čakčat 2014. Ealáhusdoaimma kommuniserenplána: Ohcejoga gieldda neahttasiiddut leat ealáhusdoaimma virggálaš ja váldo dieđihankanála. Siidduin gávdnojit: Ealáhusdoaimma dieđáhus juhkko unnimustá oktii jagis juohke gieldda dállodollui ja eará dieđu dárbbašeaddji oassebeliide. Šleađgaboastta bokte ja Facebookis dieđihuvvo fitnodagaid guoski áššiin, dego skuvlejumiin ja eará dilálašvuođain. Ealáhusdoaimma gilidilálašvuođat ordnejuvvojit unnimustá oktii jagis. Dain gieđahallojit áigeguovdilis áššit ja dollojit skuvlejumit ja álggahansáhkavuorut. Ealáhuslávdegoddi geahččala doallat čoahkkimiid eará giliin ja seammás gullat báikkálaš fitnodatolbmuid. Ealáhuslávdegotti áššelisttát ja beavdegirjjit leat lohkamis gieldda siidduin. Fitnodatolbmuid ja fitnodatorganisašuvnnaid dilálašvuođaide oassálasto vejolašvuođaid mielde. Ealáhusdoaibma sihke gielddahoavda ja ságajođiheaddjit oassálastet aktiivvalaččat fitnodatorganisašuvnnaid sihke fitnodatolbmuid ordnen dilálašvuođaide. Ordnejuvvojit guokte oktasašbargodilálašvuođa ealáhusstrategiija jahkásaš doaibmaplána čuovvumii ja plánemii gullevažžan. Oktavuohtadieđut: Ohcejoga gielda Ealáhusdoaibma PL 41, 99981 Ohcejohka Gieldda molssa Ovddidan- ja 0400-151294 Ealáhusčálli 04 Giddodathoavda Gielddahoavda ovdanamma.sohkanamma@utsjoki.fi www.utsjoki.fi www.saamivillage.fi (turismasiiddut) 16