ČOAHKKÁIGEASSU «40 JAGI ČUOMASISKKUSČOHKKEMIIN DEANUČÁZÁDAGAS MAID LEA OAHPAHAN?»

Átírás

1 ČOAHKKÁIGEASSU «40 JAGI ČUOMASISKKUSČOHKKEMIIN DEANUČÁZÁDAGAS MAID LEA OAHPAHAN?» Eero Niemelä lea máŋga logemat jagi bargan Deanučázádagas. Su bargosadji lea Fylkkamánni luhtte, ja lea dan olis suoma fuođđo- ja guolástusdutkaninstituhta (RKTL)/Natural Resources Institute (LUKE) bokte Ohcejogas Suomas dutkan deanuluosa ja olu bargan čuomasiskosiid guorahallamiiguin. Earret dán lea son máŋga jagi ovttasbargan norgga luossadutkiiguin Deanus. Birashálddašeami dáfus lea mearrideaddjin ahte leat guhkes ja buorit áigeráiddut olámuttus go máddodatovdáneapmi galgá gozihuvvot. Erenoamáš dehálaš lea čuovvut mo eallinhistorjá ovdána. Čuomasiskosiid analyseren lea vuohki mii midjiide addá olu dieđuid luosa eallinhistorjjás, nu go earret eará stuorruma ja smoltifiserenagi birra, ja ahte lea go vuosttas vai eanet geardde gođđan. Dat maiddái almmuhit man guhká luossa lea leamaš mearas, ja luosa máttu birra (biebmoluossa vai meađđemiid veajahahttinrusttegis šaddan). Dasa lassin sáhttet iskosat sáddejuvvot genehtalaš guorahallamii (gávnnahan dihtii guđe máddodahkii dat gullá) dahje isotopaguorahallamii (gávnnahan dihtii buot maid luossa lea borran). Deanuluosa eallinhistorjá Luosa eallinhistorjá lea vuođđuduvvon golmma dáhpáhussii; 1) man guhká nuorraguolli lea leamaš jogas; 2) man guhká luossa lea leamaš mearas; ja 3) gallii lea johtalan gaskal joga ja meara (galle mearradálvvi) ja ceavzima maŋŋil gođđama (nuppi-, goalmmát-, máŋggageargođđoguolit). Deanuluossa gođđá čázádagas čakčamánu loahpas ja golggotmánu álggus. Meađđemat roggojuvvojit hui čiekŋalit johkačivrii vai cevzet dálvvi badjel (Govus 1). Meađđemat veajahahttojit miessemánus jagi maŋŋil ja fiskadasseahkkaveajet eallá álgoáiggis roggojuvvon subtráhtas. Go fiskadasseahkka lea gollan ja veajet ihtá subtráhtas bajás, de lea dat hirbmat rašši. Dán muttus jábmet dain olugat, ja veajehiid dohppejit máŋggalágan guolle- ja loddešlájat. Veajet danne atná johkasubstráhta suodjin predášuvnnas. Luossaveajet stuorru eanemusat geassejahkebealis. Šaddan lea temperatuvrra ja biebmofidnema duohken. Davvi jogain, nugo Deanučázádagas, ferte luossaveajet máŋga geasi orrut jogas, ovdal go lea gearggus vuodjat áhpái smoltan. Deanusmoltta gaskamearreahki lea 4 jagi, mii mearkkaša ahte dat johtá merrii njeallje jagi maŋŋil go fiskadasseahkkaveajehin bođii johkačievrras bajás. Dát mearkkaša ahte nuorraguolli mii lea 2017-gođđama boađus, vejolaččamusat vuodjá merrii jagis Go stuorrun lea temperatuvrra ja biebmofidnema duohken, mat fas molsašuddet sakka iešguđet oalgejogaid ja jogažiid (oktiibuot 35) gaskkas mat Deanučázádahkii leat laktásan, molsašuddá smoltaahki gaskal 2-8 jagi. Ieš smoltavuodjan geavvá dadjat juo seamma áiggis giđđageasi, ja bárisáigi lea geassemánusuoidnemánu molsašumis. Luossaveajet (yngel/parr) heivehallagoahtá eallimii mearas buori áiggis ovdal dohko vuodjama, ja birasdilit dat mearridit goas dohko vuolgá. «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

2 Dat ii leat vissis justa gokko deanuluossa lea mearraáiggi. Muhto diehtit ahte dat atná Barentsábi olu eanet go dan sogalaččat (mat bohtet ovdamearkka dihtii jogain Vestlánddas). 3-5 jagi maŋŋil máhccá luossa álgogođđanjohtimis Deanučázádahkii. Gođđanjohtin lea hui aiddolaš, ja ieš gođđan lea čakčamánu gaskamuttus golggotmánu gaskamuddui. Čázádaga juohke oalgejogas lea dan áidnalunddot luossamáddodat, mii mearkkaša ahte olles Deanučázádagas leat badjel 35 genehtalaš earálágan luossamáddodaga. Rávesluosain cevzet gođđama viehka olus ja dat de vudjet merrii vuorrun čuovvovaš jagi. Muhtin ráje vuoruin máhccet johkii máŋggageargođđoguoliin. Govus 1: Atlanta-áhpeluosa eallinhistorjá. Meađđemat veajahahttojit giđđat ja fiskesseahkkaveajet (alevins) eallá álgoáiggis čihkosis johkasubstráhtas. Veajet (fry/parr) eallá máŋga jagi jogas ovdal go lea gearggus vuolgit ábi eallimii. Rávesluosa binna bánna hámis vuodjá smolta áhpái. Go lea leamaš gaskal 1-5 jagi (dávjjimusat 1-3 jagi) ábis, de máhccá luossa johkii álgogođđamii. «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

3 Čuomasiskkusváldin Go váldá čuomasiskkus, de lea dehálaš ahte dat váldojuvvo rivttes sajis luosas. Govus 2 čájeha gokko čuomasiskkus galgá váldojuvvot, namalassii guovllus mii lea gaskal gaskasárgá ja meali (adiposen). Manne iskkus galgá dákko váldojuvvot, lea danne go čuomas sullii gasku luosas gollá eanebut/luovvana nuorraguolleáiggis. Dáid čuopmasiid buhttejit fas eará čuopmasat, ja daid ođđa čuopmasiin váilot vuođđodieđut. Ferte doarvái čuopmasiid váldit (30-40 čuopmasa) sihkkarastin dihtii ahte sis guđet čuopmasiid galget analyseret, leat doarvái ávdnasat. Go čuomasiskosiid váldá nuorraguolis, de váldá dánge guoli seamma sajis. Govus 2: Govva čájeha gokko čuomasiskkus galgá váldojuvvot (luosas ja dápmohis). Iskkus galgá váldojuvvot luosa/dápmoha meali (adipose) ja gaskasárgá gaskkas. Dás čájehuvvon biebmoluosas. Govven: Eero Niemelä. Čuomasiskosa bidjá báberbussii (ii fal plástabussii) mii seailluhuvvo goikásis, seavdnjadis ja áimmu ovddas. Čuomasiskkuskonfaluhttii čállojuvvojit nu olu go vejolaš ja dárkilis dieđut sállaša birra (bivdobeaivi; luossa dahje guvžá; duovvi dahje goadjin; gos dat goddojuvvui; guđelágan bivdosiin jna). Lea maiddái hirbmat dehálaš dieđihit jus váruha ahte leat biebmoluossa. Dán sáhttá maŋŋil fas geavahit árvvoštaladettiin man bures (mearraluossa)guolásteaddjit dovdájit biebmoluosa. Kolarcticprošeavttas 1 dušše 50 % luosain dovdájuvvojedje biebmoluossan. Dážabeale lágiduvvojit čuomasiskosat guolástankoartta vuovdinbáikkiide dahje njuolga Deanučázádaga guolástanhálddahussii (DG). DG sádde iskosiid Ohcejoga gieddestašuvdnii, gos jotket iskosiid gieđahallamiin ja lohket agi. 1 Eanet dieđut prošeavtta birra, geahča dáppe «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

4 Čuomasiskosiid gieđahallan Dat guollečuopmasat mat adnojit ahkelohkamii galget vuos buhtistuvvot sovppáčázis bassan dihtii eret njuvvo. Dehálaš lea ahte guolásteaddji ieš ii rávo eret njuvvo go váldá iskosa, go njuovu lea dehálaš čuomasiskosiid (máddodatmearrideami) genehtalaš guorahallamiidda. Buhtistuvvon čuopmasat biddjojuvvojit plástapláhta ala mat galget preassa čađa (Govus 3; 1 ja 2). Dán láhkai bidjet čuopmasat mearkka plástapláhta ala (Govus 3; 3), mat de adnojit ahkelohkamii. Lohkan galgá leat guovtti vuorus, vuos álgolohkan stuoridanláses, dasto govviduvvojit ávdnasat dárkilat čađamannamii dihtoršearpmas (Govus 3; 4). Dihtoršearpma lohkamis mihtiduvvojit gaskkat iešguđet jahkelanjain, mat leat dieđut mat adnojit stuorruma meroštallamii. Dutkanstašuvnnas Ohcejogas lea stuorra vuorká visot čuomasiskosiin maid leat luosas, dápmohis/guvžžás ja ruoššaluosas váldán, mat oktiibuot leat sullii iskosat. Govus 3: Dás čájehuvvo mo čuomasiskosiid gieđahallet. (1) Iskosat biddjojit plástapláhta ala, ja (2) lágiduvvojit preassa čađa nu ahte plástapláhta ala merkejuvvo minsttar (3). Pláhta lohkkojuvvo stuorrudanláses (álgolohkan) ja (4) čuomasiskosat govviduvvojit nu ahte sáhttá daid lohkat bienalaččat dihtoršearpmas. Dihtorprográmmas lohkkojuvvojit maiddái eallinmearkkašahtti mihtut luosa šaddamii. Govven: Eero Niemelä «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

5 Ahkelohkan Manne čuopmasiid sáhttá atnit luosa ahkelohkamii, lea go áigodatlaš šaddan dávistuvvo čuopmasiin. Go guolli stuorru, de šaddet asehis jorba solggit (sklerihtat) čuopmasiid vuolde, ja dát dat muitalit midjiide luosa agi birra. Mearrideaddji dahkki áigodatlaš stuorrumii lea temperatuvra. Geassit go lea buorre šaddan, de šaddá stuorra gaska guovtti sklerihta gaskka, seammás go dákkár šaddobajis sáhttá várret máŋga sklerihta. Dálvit go šaddan lea heajut, de guovtti sklerihta gaskasaš gaskka unnu. Go guoli stuorrun ii leat dássit jagi botta, de čuopmasis šaddá mihtilmas minsttar. Jahkelatnja dávjá loahpahuvvo sajiin gokko leat lahkalas rieggát, ja boahtte jahkelatnja álgá rieggáiguin main lea stuorát siskkáldas gaska. Seamma láhkai go muoraid jahkelanjat geavahuvvojit guoli jahkelanjat agi mearrideapmái. Vaikke prinsihppa lea seamma go lohkat muoraid jahkelanjaid, de gáibida čuomasiskosiid ahkelohkan nana hárjáneami. Dárbbašuvvo sakka eanet dulkon gávnnahan dihtii luosa agi, ja bargit guđet lohket deanuluosa čuomasiskosiid, leat ovdal dakkáriid guorahallan duháhiid mielde. Oažžun dihtii buori duogáža nuorraguollejahkelanjaid ahkelohkamii, nappo čuopmasiin daid osiid mat šaddet ovdal go luossa lea vuodjan merrii, de leat moanat iskosat váldojuvvon iešguđet sturrodaga nuorraguliin (Govus 4). Dát iskosat geavahuvvojit kalibreret rávesguliid čuomasiskosiid lohkama. Govus 4: Nuorraluossa (parr) čuomasiskosat. Badjin gurut bealde; ahki 0+, ahki 1+ ja ahki 2+. Vuollin gurut bealde; ahki 3+, ahki 4+ ja ahki 5+. Gáldu: Eero Niemelä. «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

6 Leat maiddái háhkan nana hárjáneami luosas lohkat mearradálveagi (Govus 5). Vásáhusat lohkamiid birra leat čohkkejuvvon earret eará stuorát raportii almmuhuvvon Kolarctic-prošeavttas (2016); «Scale reading atlas for Atlantic salmon in the Barents Sea area». Govus 5: Golbma-mearradálvvi luosa čuomasiskkus (3 SW; luossa mii lea leamaš golbma dálvvi ábis ovdal go máhcai Deanučázádahkii álgogođđamii). 1 SS (sea summer) vástida álgogeasi ábis ja 1 SW (sea winter) vástida álgodálvvi mearas, 2 SS nuppi geasi ábis ja 2 SW nuppi dálvvi ábis, ja 3 SS goalmmát geasi ábis ja 3 SW goalmmát dálvvi ábis. Guovlu mas lea «false check» guovdu nuppi geasi ábis čájeha ahte muhtin bajis ledje heajubut šaddodilit go ovddit geasi. Gáldu: Eero Niemelä. Deanučázádagas lea hirbmat áššáigullevaš guollečuopmasis sáhttit dovdát gođđomearkkaid. Daid luosaid gaskkas mat čázádagas bivdojit, leat viehka olu luosat máŋggageargođđoguolit, nappo luosat mat leat nuppi, goalmmát dahje vaikkeba njealját gođđojohtimis čázádaga bajás. Gođđamis gollá guollečuomas olggul, iige sáhte čuovvut sklerihtaid olles rieggás (Govus 6). «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

7 Govus 6: Čuomasiskkus mii čájeha luosa goalmmát gođđanjohtimis bajás Deanučázádaga dan áigemuttus go bivdojuvvui. Gáldu: Eero Niemelä. Smoltaahki Deanučázádagas Nugo juo namuhuvvon, de lea stuorra erohus smoltaagis ieš čázádagas. Ahki molsašuvvá gaskal 2-8 jagi, eatnašat leat gaskal 3-5 jagi, ja gaskamearreahki lea 4 jagi (Govus 7). Smoltta guhkkodat lea gaskal cm, nu ahte lea viehka stuoris. Dát lea mihtilmas sturrodat daid davvi máddodagain. Lea ovdamunnin leat viehka stuoris vuodjamis merrii go dalle soitet eanebut ceavzit álgoáiggi doppe. Nugo namuhuvvon, de leat guokte fáktora dehálaččat šaddamii; temperatuvra ja biebmofidnen. Dát fáktorat molsašuvvet čázádaga iešguđet osiin, ja ovdamearkka dihtii galbma jogain (nugo Leavvajogas) lea heajos šaddan ja alla smoltaahki. Smolta 4 jagáš smoltaagiin lea boađus viđa jagi ovdal gođđamis, mii mearkkaša ahte 2017-gođđama smolta manná merrii jagis Smoltaagi guhkesáigenuppástusat dávistit birasdiliid nuppástusaid doppe gosa guolli oroda. Jus leat leamaš moadde čoaska geasi, de smoltaahki lassána. Sullii 1990-logu gaskamuttu jagit ledje čoaskásat, ja dát dávistii dan ahte máŋga smoltta mat vudje merrii 1990-logu loahpas ledje 5 jahkásaččat dahje boarrásat. «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

8 Govus 7: Dás čájehuvvo deanuluosa smoltaahki 1970-logu rájes gitta 2013 rádjái, dás govviduvvon luosain mii máhcai Deanučázádahkii maŋŋil 1, 2 ja 3 jagi ábis. Gaskamearálaččat orru deanuluossa 4 jagi jogas ovdal go vuodjá áhpái. Jus luossaveajet muosáha eahpedábálaš čoaskkes gesiid, de dat dárbbaša lassi áiggi juksat buoremus smoltasturrodaga ovdal vuodjama merrii. Gáldu: Eero Niemelä. Smolta sulastahttá binna bánna rávesluosa (Govus 8). Go johtet jogas eret, de loahpahuvvo dat territoriála láhtten mii lea ráđđejeaddjin nuorraguliin/luossaveajehiin (parr). Dat heivehit iežaset meara eallimii ja nuppástuhttet sihke olgguldas hámi ja fysiologiija. Vuodjan merrii lea stuorat ja uhcit spierruin, mii lea vuostá-predátora láhttenvuohki. Bárisjohtin merrii lea dušše oanehis áiggi. Dat molsašuvvá sakka jagis jahkái ja temperatuvra dan stivre. Jus gaskan vuodjama merrii čoaskkida, de sáhttá johtin bisánit dassái go čáhci lieggana moadde beaivvi maŋŋil. Manadettiin merrii vuodjá smolta rávnnji mielde, muhto sáhttá gal gululge luoitit vulos beahcet ovddas (áinnas unohis diliin). Sáhttá áicat smoltajohtima merrii earret eará skávhlli ja eará predátoraid lihkademiin johgáttiin. Kárášjogas lihkada ovdamearkka dihtii dápmot viššalit dán áiggi. «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

9 Govus 8: Smoltavuodjan Deanučázádagas merrii geavvá giđđageasis. Govven: Eero Niemelä. Luossagoargŋun Deanučázádagas goargŋu luossa áinnas ovdal go joga jiekŋagolgan lea nohkan, ja bistá gitta gođđamii (aŋkke muhtun muddui čakčamánnui). Luosa sáhttá juohkit guovtti váldojovkui; 1) luosat mat máhccet Deanujohkii vuosttas geardde (álgogođđoguolit/diddi), ja 2) luosat mat leat ceavzán gođđama ja máhccet johkii nuppi dahje goalmmát geardde (máŋggageargođđoguolit/vuorru). Diddi máhccá johkii maŋŋil 1-3 jagi mearas, ja moattis maiddái maŋŋil 4-5 jagi mearas. Muhtin stuorámus goadjimiin mat bivdojuvvo 2017 as (gaskal kg) ledje 5 jagi leamaš mearas ovdal daid álgogođđojohtima. Máŋggageargođđoguolit leat ceavzán gođđama ja vudjet merrii vuorrun čakčat čuovvovaš jagi. Gaskal 3-7 kg luossa lea mihtilmasat leamaš mearas guokte jagi ja badjel 7 kg luossa lea mearas leamaš uhcimustá golbma jagi. Máŋggageargođđoguolit leat máŋgga sturrosaččat, muhto dábálaččat leat dat uhcimusat 3 kg. Muhtin máŋggageargođđoguolit (šoaranat), bisánit dušše moatti vahkkui Deanuvuonas ovdal go máhccet čázádahkii giđđat, ja earát fas menddo fávllis mearas borret gallás ovdal go máhccet. Dábálaččat lea goargŋumis giđđaáiggi eanaš stuorra luosat mat leat uhcimustá guokte jagi leamaš ábis. Šoaraniid eanetlohkuge boahtá čázádahkii árrat bivdobajis (Govus 9). Eanaš oassi duovviguliin leat ábis leamaš guhkit go ovtta jagi, ja goadjinguliin lea fas eanaš oassi leamaš dušše ovtta jagi ábis ovdal go máhccet. Govus 9: Áigodatlaš juohkin máŋggalágan mearradálveahkahaš luosain mat leat goddojuvvon Deanučázádagas, čuomasiskosiid lohkamiid vuođul. «Teno 1» lea norgga bealde ja «Teno 2» fas suoma bealde. Norgga beale juohkin lea baji čohkkejuvvon iskosiid vuođul, ja suoma beale juohkin lea baji iskosiid vuođul. Gáldu: Eero Niemelä. «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

10 Mearradálveagi meroštallan Niemelä lea meroštallan man olu luossa iešguđet mearradálveagis leat goddojuvvon 1970-logu gaskamuttu rájes (Govus 10). Govvosa vuođđu leat buktojuvvon čuomasiskosat oktan sálašstatistihkain. Dát ovddasta sállaša iige vealtameahttumit atte buori gova luossagoargŋumis. Dehálaš lea diehtit mo guoli lihkadeapmi lea seamma áiggis. Meroštallamiid duogáš lea diehtu mo mearradálveahki juohkása golmma sturrodatšlájaide maid guollebivdit almmuhit sállašis; dárkilat mearriduvvon vuollel 3 kg sálaš, gaskal 3-7 kg sálaš, ja badjel 7 kg sálaš. Máŋggageargođđoguliid oassi lei viehka stuoris dán joavkkus (Govus 11). Govus 10: Sálašdieđut jorgaluvvon mearradálveahkái čuomasiskkusávdnasiid vehkiin čohkkejuvvon bajis. Ivdnejuvvon stoalpput vástidit galle goddojuvvon luosa leat iešguđet mearradálveagis, ja sárggis govve ollislaš deattu tonnain. Gáldu: Eero Niemelä. Govus 11: Luosa mearradálveagi juohkin <3 kg, 3-7 kg, ja >7 kg goddojuvvon Deanučázádagas bajis. Sáhppes = 1 SW, guvgesrukses = 2 SW, turkisa = 3 SW, rukses = 4/5 SW, ja ruoná = máŋggageargođđoguolit. Gáldu: Eero Niemelä. «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

11 Iešguđet mearradálveluohkáid sállaša meroštallamiid geažil sáhttit čuovvut deanuluosa sierranas máddodatosiid ovdáneami (Govus 12). Erenoamáš illudahtti lea máŋggageargođđoguliid ovdáneapmi. Dáid sálaš lea oppalaččat laskan, goas čielgasit lei eanemus 2000-logu álggus. Vástideaddji buorre ovdáneapmi lea leamaš máŋggageargođđoguliin earret eará Álttáeanus ja dan stuorra kanadalaš eanus Miramichi. Leat máŋggalágan teoriijat dasa mii lea sivvan go máŋggageargođđoguolit nu lassánit, nugo ovdamearkka dihtii eará hálddašeami váikkuhus ja dálkkádatrievdama beavttut. Dálkkádatrievdamat sáhttet dagahit «šiegabut» jiekŋajohtima ja lieggasat temperatuvrraid mearas, man geažil lea buorebut birgenvejolašvuohta. Govus 12: Meroštallon ovdáneapmi (lohku) moaddedálveagi luosaid ja álgogođđoguliid sállašis (1 SW, 2 SW, 3 SW ja 4/5 SW luossa) Deanučázádagas. Gáldu: Eero Niemelä. «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

12 Álgogođđoguolit (maŋŋil 3-5 jagi ábis) leat niedjan mearkkašahtti maŋimuš bivdobajis, ja áinnas duvviid lohku. Dát fuolastuhttá deanuluosa boahtteáiggi. Diehtit gal ahte genetihkka lea dehálaš, go dat mearrida man guhká luossa bisána ábis. Ovdamearkka dihtii áiggošii golbma-mearradálveluosa (stuorraluosa) veajetge áinnas šaddat stuorraluossan. Guollebivdu lea guhkit áiggi leamaš stuorraluosa ektui, ja stuorraluosa njiedjan sáhttá danne leat badjelmeare bivdu. Guokte-mearradálveluosa hivvodat lea fas buorebut guvlui mannan, erenoamážit maŋŋil go golgadeapmi ábis nogai 1980-logu loahpas. Das bivde eanaš gaskageardán luosaid. Ditti sállašis ja goargŋumis leat stuorra jahkásaš molsašuvvamat. Dátge čájehii sakka laskama maŋŋil go mearas nogai golgadeapmi. Sállaša maŋos meroštallan Čuomasiskosiid šaddomálle vehkiin sáhttá rehkenastit maŋos luosa sturrodahkii eallima sierranas muttuin ja danne maiddái mo luossa stuorui dan botta (Govus 13). Stuorrun ábis molsašuvvá sakka jagiid gaskka biebmofidnema ja temperatuvradiliid mielde. Luosain mat bohtet seamma smoltabuolvvas sturrot seamma olu árrat mearraáiggis, beroškeahttá máhccet go ovtta, guovtti dahje moatti jagi maŋŋil. Dát lea buorre mearka ahte visot dát luosat leat álgojagis sullii seamma sajis ábis. Govus 13: Deanuluosa sturrodat (guhkkodat) čuomasiskosiid maŋos meroštallama vuođul. Dás luosain mat leat máhccan maŋŋil 1, 2, 3, ja 4 jagi ábis. Gáldu: Eero Niemelä. «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid

13 Eará luossašlájat Deanučázádagas Čuonžá Deanus Čuonžá lea šelges ja buoiddes luossa mii johkii boahtá bivdoáigodaga loahpageahčen (čakčat), iige gođa ovdal čuovvovaš baji. Dat bissu jogas sullii 1,5 jagi ovdal go fas vuodjá áhpái (nugo guvžá Deanus). Logu gal eat dieđe ja dat bohtet áinnas johkii borgemánu loahpas ja čakčamánus (nappo dan áiggis goas illá oppa leage guollebivdu). Eatge dieđe lea go čuonžá sieiva deanuluossa vai leat go boasttujohtimat nuortan ruošša jogain (Vilgesmearraguovllus). Dáid guovlluin lea čuonžá stuorra oassi máddodagas. Ponoijogas (Guoládatnjárggas) lea vihttalogi-vihttalogi juohkin gaskal čuonžá ja luosa seamma johtinmálliin go Deanus. Ruoššaluossa 2017 lei erenoamáš jahki ruoššaluossa goargŋuma dáfus. Lei measta seamma olu go árabut bárisjagiin 1970-logus, dalle go ruoššain lei hirbmat prošeakta bidjat guliid sin jogaide. Sii leat maŋŋil lihkostuvvan ásahit iešbuvttadeaddji máddodagaid vuos jogaide mat luitet Vilgesmerrii, ja dasto jáhkkimis eanaš jogaide Guoládatnjárggas. Mearkkašahtti olu ruoššaluossa jođii 2017 is luossajogaid bajás olles Eurohpás. Eat dieđe mii lei dat njuolga sivva, muhto navdojuvvo ahte dát guolit leat lunddolaččat buvttaduvvon ruošša jogain. Ruoššaluosas lea guovttejagáš birrajohtu, ja dán jagáš gođđama veajehat bohtet 2019 is bajás jogaide. Biebmoluossa Deanus Biebmoluosaid oassi mii bivdojuvvo bivdoáiggi loahpas, orro čájeheamen ahte berrešii veaháš bivdojuvvot čakčamánus (Govus 14). Lohku lassána borgemánu loahpas ja várra vel čakčamánus. Muhto dan maŋimučča eat gal dieđe, go dalle ii bivdojuvvo. Lea buorre go čuomasiskosiid sirre biebmoguliin ja guliin mat leat biddjojuvvon smoltan, go dáin han váilu dat dábálaš struktuvra čuomasiskosiid siskkimuš oasis. Genetihkárat sáhttet váldit čuomasiskosiid biebmoguliin ja mearridit guđe nális dat vulget. Earálágan rusttegat sáhttet datte doalahit seamma náli. Govus 14: Sállaša áigemuddu ovtta-mearradálveluosas, moatti-mearradálveluosas ja biebmoluosas lágiduvvon čuomasiskosiid vuođul. Eamiluossa lea ovdanbiddjojuvvon beaivválaš loguiguin ja biebmoluossa lea ovdanbiddjojuvvon viđabeaivásaš intervállaiguin. Dieđut leat máŋgga jagáš čohkkejuvvon čuomasiskosiin. Oppalaččat logahallojit uhcán biebmoluosat Deanučázádaga sállašis, dábálaččat bivdobaji loahpas. Gáldu: Eero Niemelä. «40 jagi čuomasiskkusčohkkemiin Deanučázádagas maid lea oahpahan?», čakčamánu 13. og 14.beivviid