P O H J O I S S A A M E LYHYT OPPIMÄÄRÄ 28.3.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA
1 1.1. TEAVSTTA IPMIRDEAPMI Čuovvovaš teavsttas leat 20 dajaldaga vuolláisárgojuvvon. Daidda dajaldagaide leat addojuvvon nummirat ovttežis guoktelogeža rádjai. Don galggat čilget dáid sajiid sámegillii iežat sániiguin dahje jorgalit suomagillii nu ahte dan sáhttá áddet dušše ovtta ládje. It dárbbaš čállit sámegiel dajaldaga ođđasis vástidanbáhpárii (konseptipaperi), muhto čujuhat dušše nummiriin dan saji man leat čilgemin. 1) Bollomohki gielddastivrra čoahkkin lei aiddo álgimin. Guksogeahči lei ieš riŋgen juohke oktii ja gohččon buohkaid boahtit. Son gii ii iđášii čoahkkimii, šattašii máksit sáhkuid, dasgo 2) ášši lei dan mađe dehálaš ahte buohkat galge leat mearrideamen. Áššelisttus ledje Deaškki áirasiid galledeapmi ja Láibeváriid láigoheapmi. Bieraš ja Gišve-Bentá leigga maid njommon čoahkkinsále duohkeseaidnegurrii čuovvut čoahkkima. 3) Sudno lassin ledje vel golbma eará olbmo guldaleamen maid Bollomohki gielddastivra gieđahalašii. Golbma minuhta badjel čieža ledje measta buot gielddastivrra lahtut Válddidálu sáles: Guksogeahči ja Begá beavdde duohken. Njeallje minuhta badjel čieža bođii Oilena Ovllá ja guhtta minuhta badjel Oilena Sámpá. Soai duvdileigga ovddimus sajiide. 4) Oktage ii jienádan, geahčadedje dušše báhpáriid dahje gaivájedje lássaráigge olggos. 5) Buohkat earret Ánna-Liissá ledje boahtán. Son bođii logi badjel čieža, spoahkuhii allajoccat gápmagiiddisguin doaimmalažžan Oilena Ovllá báldii. Son lei sullii golbmalotjahkásaš buoiddeslágan nisu 6) geas ledje fiskadin báidnojuvvon vuovttat ja liiggás málejuvvon muođut. Son buvttii mielddistis njálgga vuoidasa hája. Čohka jienainis son rávkalii buori eahkeda ja de skeaikkihii ala dego dálverievssat. --- Guksogeahči dearppastii veahčiriin beavdái ja dieđihii: Čoahkkin álgá! Buohkat leat boahtán, earret ahte 7) ovccis maŋŋonedje máŋga minuhta. Ánna-Liissá olles logi minuhta. Muhto dál, čilges Begá 8) manin dát čoahkkin lea gohččojuvvon čoahkkái. Begá divustii bábirlána ja gálggadii čoddaga. - Nugo dis máŋgasat juo dihtet, de Deaškki áirasat leat dál dáppe. 9) Sii leat buktán midjiide fálaldaga mainna mii viimmat beassat eret ruhtavátnivuođas. Begá čielggadii daid buriid maid deaškelaččat ledje gárvásat buktit Bollomohkkái. Sii áigo hukset stuorra hotealla, girdingietti, čierastallanluohká, luossaláddoja dieđusge maid golfgietti. Deaškki olbmot áibbašedje váriide ja jávregáttiide. 10) Sii háliidedje johtit duoddariid mielde, oaidnit gaskaija beaivváža, skápma ja guovssahasaid. Sii háliidedje oahppat guolástit ja njoarostit, várra maiddái vuodjit herggiin ja orrut lávus... Deaškki olbmuid 11) doaimmat mearkkašit bargguid báikegoddái, buktet ruđa ja buresbirgejumi, Begá ruojai. Ja 12) min áššin lea dál dan dohkkeheapmi. Muhto mii fertet dahkat dan ovttamielalaččat. Danin ášši galgáge gieđahallat nu ahte buohkat leat mielde. Na jo, dál 13) mii sáhttit ságastallagoahtit áššis, dajai Guksogeahči. 14) Logemat gieđa loktanedje dalánaga bivdit sáhkavuoru. Ánna-Liissá lei vuosttamuš. Dán áššis lea mii nu maid mun in ádde, almmuhii son. 15) Mainna vuoigatvuođain dii áigubehtet láigohit daid eatnamiid mat leat bohccuid guohtoneatnamat?
2 Begá, čilge dal, 16) makkár boađut dáin áigumušain livčče, gohčui son. Begá rudnestii ja dáhtui ohcat siiddu ovccenuppelohkái ja ceahki čieža. Doppe gávdnojedje buot dieđut, sihke golut ja boađut. 17) Dát gal lea nu mohkkájit čállojuvvon ahte ii oaččo čielgasa. Áššebáhpáriid galggašii sáddet lahtuide vahku ovddalgihtii vai beasašii ráfis stávet. Dat livččii dahkkon, muhto 18) min dihtor heittii aiddo dalle doaibmamis ja dan divvumii manai measta vahkku. Dat ii leat min sivva. Dat divrras dihtor mii galggai jođálmahttit min gieldda áššiid ovddideami, šuohkihii Einár ja jaskkodii. Mii galgat dán čoahkkimis mearridit maid vástidat, jotkkii Guksogeahči. 19) In leat ovtta oaivilis duinna, dajai Gáhkkoraš Ville. Eat mii sáhte maidege mearridit. Mun in ádde suomagiela nu bures ahte sáhtán dadjat mii dáid báhpáriid alde lea. Dulkago galggašii leat? Čergii Guksogeahči. 20) Jolggadat oppa dovddastitge ahte it ádde čielgasit čállojuvvon suomagiela. Mo don leat diktán válljehit iežat gielddastivrra lahttun, jos it máhte riikkagiela? GÁLDU: Kirsti Paltto: 256 golláža. Gielas 1992
3 1.2. TIIVISTELMÄ Kirjoita yhtenäinen suomenkielinen enintään 100-sanainen tiivistelmä seuraavasta tekstistä. Sen tulee antaa selkeä kuva alkuperäistekstin pääajatuksista toistamatta tekstiä kuitenkaan sanatarkasti. Kirjoita tiivistelmä selvällä käsialalla erilliselle konseptipaperille (vástidanbábir). Tine Mathisen (22) fárrii áibbas okto Sápmái. Dát duostilis nieida njuohtá govaid, duddjo, čuojaha musihka, dánsu ja dasa lassin bargá golmma sajis, earret eará njuovahagas. - Mun liikon orrut dáppe badjin. Jaskatvuohta ja viiddes luondu lea mihá buoret go stuorra gávpoga riedja, muittala Tine, gii orru dál Kárášjogas. Son lea aiddo gárvvisteamen ođđa gova go Ávvir boahtá su guossái. - Galggašin gal buorástahttit, muhto dalle duolvvidan du gieđa, Tine moddjá ja čájeha málanaga gieđaid. Son lea njuohtamin gova, masa lea ožžon inspirašuvnna Sámi leavggas. Háliidin ivdnás gova njuohtat. Sámi leavga lea vuođđun, muhto lean lasihan dasa vel moadde ivnni amas šaddat menddo sakka Sámi leavgga láhkai. Tine lei jo buori muddui oahppan sámegiela ovdalgo bođii davás. Bessen njeallje jagi dás ovdal iežan nieidaskihpára fárrui su bartii mii lea Várjjagis. Doppe moai sihkkelasttiime Buolbmágii ja doppe fas Ohcejohkii ja de gitta Hámmárfestii. Go gullen sámegiela dien mátkkis, de mearridin oahppat dien giela, Tine muitala. Dan maŋŋá son iešokto logai sámegiela guokte jagi. Ovttatmano go fidnii barggu Guovdageainnus, de son fárrii dohko. Eadni lei jo guhká diehtán, ahte mun áiggun fárret Finnmárkui nu ahte mu vuolgin davás ii hirpmástuhttán su. Tine lea šaddan bajás stuorra gávpogiin. Son lea orron earret eará Oslos ja Fredrikstádas, muhto ii loaktán doppe. Mun in leat goasge liikon stuorra gávpogii. Doppe leat menddo ollu olbmot ja menddo olu riedja. Mun liikon orrut dáppe. Dáppe leat unnán olbmot, hávskes luondu ja mun liikon jaskatvuhtii. Sivdnádusat dáppe davvin nugo guovssahasat, gaskaija beaivváš ja nástealbmi leat nu fiidnát. Buot lea nu buorre dáppe, Tine logahallá ja lohká iežas dego gullamin deikke. Guovdageainnus Tine ii orron go njeallje mánu ovdalgo fárrii Kárášjohkii. Kárášjoga ja Guovdageainnu gaskkas lean fuomášan muhtun kulturerohusaid. Gánddat eai leat seamma vuovdnájat go Guovdageainnus. Dat lea buorre. Dasa lassin dovden iežan váldojuvvomin buorebut vuostá dáppe, nu ahte loavttán buorebut Kárášjogas. Tine lea beassan searvat boazobargguide. Fiidnámus dáhpáhus maid lean dássážii vásihan, lea dat go bessen vuosttaš geardde čakčanjuovvamiidda. Dat lei erenoamáš vásáhus, mas ohppen ollu. Tine mielas bohccot leat hui fávrros eallit, dakkár luođueallit mat dahket maid ieža áigot. Duoji ja dáidaga Tine lea oahppan Steiner-skuvllas. Doppe bealli oahpahusas lea geavatlaš bargu. Mun ohppen sihke duddjot, goarrut ja dáidaga. Dáppe maid lean oahppan duddjot. Lean gorron alccen goikkehiid ja lean duddjon máŋgalogi giehtabátti vuovdingálvun,hto háliidan oahppat ain eambbo. Tine lea gávdnan ráhkisvuođa Kárášjogas. Su irgi govvida Tine dán láhkai: - Son lea ealasis ja hutkás nieida, guhte oahppá johtilit buot mainna álgá. Čuojahit maid máhttá sihke rumbbuid, gitára ja feara maid. Tine goarru biktasiid, ja máhttá jo dál muhtun sámedujiid maid. Sus leat golbma barggu; njuovahagas, olgobáikkis ja bivttasgávppis. Čakčat beassá mu mielde ealgabivdui. Vaikko Tine Mathisenis leatge golbma barggu, de dat ii leat doarvái. Mus lea bággu vuovdit govaid vai birgen. Mus leamaš jo guhká niehkun birget dušše govaid vuovdimiin, Tine muitala. Son njuohtá portreahtaid, luonddugovaid ja abstrákta govaid. Olbmot sihke máddin ja davvin diŋgojit sus govaid. Tine háliidivččii maid álggahit dánsungurssa Kárášjogas, muhto ii dieđe geainna galggašii váldit oktavuođa. Mun lean dánson 12 jagi rájes. - Mun soaittán vel fárret máttás gearggahit suvddároahpu. Dan maŋŋá gal fárren fas davás. GÁLDU: Ávvir nr 61, 30.3.2010
4 2. RÁHKADUSISKKUS Dievasmahte čuovvovaš teavsttaid. Juos siiddu ravddas lea addojuvvon sátni dahje sánitm geavat dan dahje daid dakkár hámis go teaksta gáibida. Čále vástádusat vástidanskovi (vastauslomake) B-beallai. Biggá savkkuhii ja vuorjjai áhči: - Mus eai leat 1) sabet (pl) (1), itgo dagašii munnjege ođđa sabehiid. Áhčči ruohkai oaivvis ja dáhtui veaháš vel vuordit. Biggá lei juo ballagoahtán, ahte muohta geargá suddat ovdalgo 2) gárvvis su sabehat leat (2). Viimmat muhtun iđit áhčči logai, ahte dál de lei Bikká vuorru oažžut sabehiid. Son dáhtui Bikká hoahpus geargat ja boahtit olggobeallai. Biggá njiellalii iđitbiepmu. 3) gáma (pl) + poss. suff. Son giessalii (3) nu jođánit go gearggai ja livkkihii 4) sinun täytyy olgoráigge. Doppe lei áhčči juo vuordimin. Dál (4) 5) sabetavnnas (pl) vuolgit muinna ohcat (5), áhčči dajai. Áilu ja Máijá 6) čuoiggadit maid vulggiiga fárrui. Soai (6) čeavlájit birra. Biggá gárttai čuožžut áhči sabehiid alde ja doallat bures gitta áhčis. Ii Biggá dien láhkai oaidnán olus maidege. Áhčči čuoiggai ja geahčai birrasis. Ja de bisánii. 7) soahki Son lei áican (7), mii lei botnjasan dávggi láhkai. Dát lea buorre sabetávnnas, son dajai. Dalle son čievččastii sabehiid eret, rokkai muohttaga 8) soahkemátta (8) birra ja de njeiddii muora. Bikká mielas orui imaš go uhca roaŋkelágan soagis sáhtii sabeha duddjot. Áhčči lávii gal muhtumin čiktit maid sabeha, muhto dalle ádjánii 9) ohcat guhkit. Sii (9) vel nuppi soagi, ja go gávdne de 10) čuoigalit (10) ruoktot. Doppe áhčči dáhtui Bikká čuoččastit ja geiget gieđaid áibmui. Son mihtidii danne vai 11) diehtit (kond.) (11) man guhkit sabehat galget leat ja heivešedje aiddo fal Biggái. Mihtideami maŋŋá son álggii rántegis čuollat. Biggá ii astan vuolgit čierastallat go Áilu ja Máijá bođiiga goabbat duljiin. Soai leigga mannamin vuolleluohkkái. Biggá bázii áhči lusa ja geahčai dárkilit. Smáhkut aivve 12) heavvalastit rišše, go áhčči fearai ja (12). Duollet dálle son 13) bivastat sihkastii (13) gállus. Viimmat áhčči orui geargamin. Son bijai vel bessodaga vai 14) bihkkalihtti sabehat bissot juolggis. Son vieččai (14) ja vuoiddai sabetvuođuid čáhppádin. Vai du sabehat johtet bures, áhčči láhttestii. Muhto dál dat galget vuos goikat ihttážii.
5 15) cegget Áhčči (15) sabehiid lávu vuostá, Biggá gal lei jurddašan čuoigalit dan seammás go sabehat ledje geargan áhči gieđas, muhto go fertii vuordit de fertii. Son válddii duolji ja manai Máijjá guoktá Áilluin lusa. Go sii doppe bohte, de manai Biggá sabehiiddis iskat, muhto eaihan dat vel lean goikan. Eahkedis vealládettiinis roavggu vuolde, 16) linis (16) duolji alde, jurddašii Biggá guhká sabehiid birra. Ihttin mun beasan Áillu guoktá Máijjáin fáro vuolgit oahppat rievssatgárddiid. Son jurddašii maid čuoiggadit geahččamin iežas čearpmaha. Biggá mášohuttai ja smiehtai 17) nagir nu ahte (17) illá rohttejedje. Dan ija Biggá niegadii, ahte son lei čuoigamin Áiluin ja Máijjáin. Son ii dárbbašan go veahá lihkahaddat julggiidis, de orui girdimin sabehiiguin. Go Biggá bođii láhttoráigge, de son šuvihii Máijjá ja Áillu meattá. Vuoi mo dan guoktás 18) galljut čalmmit (18). Soai illá jáhkiiga, ahte Biggá joksá 19) soai (19) ja guođđá vel. 20) vuordit Biggá, (20)! Soai geahččaleigga čuorvut, muhto Biggá ii vuordán. GÁLDU: Marry Áilonieida Somby: Ráiddostallan. Jår galæd dji Å.s 1983
6 3. ČÁLUS Kirjoita kaksi tekstiä samalle konseptipaperille saameksi. Valitse toinen tehtävä ryhmästä A ja toinen ryhmästä B. Noudata valitsemiesi tehtävien ohjetta. Muista kirjoittaa selvällä käsialalla. Numeroi kumpikin teksti, laske molempien sanamäärä erikseen ja merkitse ne vastaavan tekstin loppuun. A Kirjoitustehtävän pituus: 50 75 sanaa. Tehtävän pisteitys: 33 0 pistettä. 3.1 Luokkasi kävi tutustumassa Saamelaiseen korkeakouluun Koutokeinossa. Unohdit sinne jotakin tärkeää. Kirjoita korkeakouluun sähköpostiviesti, jossa sovit, miten saisit sen takaisin. TAI 3.2 Olet kutsunut ystäväsi Etelä-Suomesta luoksesi kylään. Haluaisit viedä hänet poroerotuksiin. Kirjoita poromiehelle sähköpostiviesti, jossa kerrot suunnitelmistanne ja tiedustelet siihen liittyvistä asioista, mm. ajankohtaa. B Kirjoitustehtävän pituus: 100 125 sanaa. Tehtävän pisteitys: 66 0 pistettä. 3.3 Kirjoita lehteen yleisönosastokirjoitus siitä, tulisiko moottoriajoneuvoilla liikkumista tunturialueella rajoittaa nykyistä enemmän. 3.4 TAI Matkailijat kyselevät kesäisin, mitä Saamenmaassa tehdään talvella. Laadi sanomalehteen tarkoitettu lehtijuttu, jossa esittelet Saamenmaan talvista elämää.
KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på deluppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1 20 x 3 0 p. x 1 60 p. 1 1.2 10 0 p. x 3 30 p. 2 2 20 x 1 0 p. x 1 20 p. 3 3.1/3.2 33 p. 7 3.3/3.4 66 p. 8 Yht. / Tot. 209 p. * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden.