Maid bargá INGENEVRA? Siviilaingenevra ja ingenevra leat čoahkkenamahusat olbmuide geain lea teknologalaš oahppu. Hárve oahput, jos oppa oktage oahppu, addet dutnje nu ollu vejolašvuođaid go teknologalaš oahppu. 1
2
Eatnaša duogábealde lea ingenevra! Jos don vuoját geaidnoráiggi, šaldi rastá, tunealla čađa, seaivvut oljolávdái mii lea guhkkin ábis, dahje oainnát oljo- dahje gássabohcci ollimin gáddái, de dieđát aŋkke jo dan ovtta ášši: Dan duogábealde lea ingenevra. Ingenevrraid bargui gullet dat maid mii árgabeavvis gohčodit teknologalaš čoavddusin. Dat gokčá ollu. Jo, dat gokčá mealgadii visot dan maid mii oaidnit iežamet birra otnáš nugohčoduvvon ođđaáigásaš industriijaservodagas; biillaid mat vudjet, girdiid mat loktanit áibmui, skiippaid mat govddodit, fápmorusttegiid mat buvttadit energiija čázis ja bohkanlávddiid mat buvttadit oljju ja gássa. Ingenevrraid haga mis ii livčče otnáš servodat. Sohkabuolvvat bohtet ja sohkabuolvvat jávket. Ollu lea jahkečuđiid mielde ráhkaduvvon. Ollu oavddut. Mii daid gohčodit ingenevračehppodahkan. Ollu lea oidnosis badjogasas. Ávusjohtinindustriija ja oljoindustriija leat ovdamearkkat das, ahte ollu ođđaáigásaš ingenevračehppo dagas lea čihkosis. Norgga áibmadas riggodat maid olju ja gássa leat buktán midjiide, vižžojuvvo ábi čikŋodagas. Buvttadanrusttegiin dađistaga eanet oasit biddjojuvvojit mearabodnái. Mii daid gohčodit čikŋodaga fabrihkkan. Daid duogábealde leat ingenevrrat. Čovdosat šaddet dađistaga allamáhtogeabbun ja dakkárin mat gáibidit čehppodaga. Sii guđet šaddet ingenevran, ožžot stuorra ovddasvástádusa ja stuorra vejolašvuođaid. Háliidatgo leat mielde jođiheamen dan mii dál jo lea huksejuvvon, ja searvat bargguide main leat mielde hábmemin dan mii ain galgá huksejuvvot ja jođihuvvot? Háliidatgo leat mielde oažžumin áigái árvvuid oktasaš servodahkii ja háhkat alccesat buori ja čearggos barggu? Vástádus sáhttá leat ovtta sáni duohken: Ingenevra. Daja mat sáni oktii vel: Ingennevra. Jeara ruovttogežiid: Sáhtángo mun danin šaddat? Vástádussii don sáhtát ieš váikkuhit, ja don duođaid sáhtát dadjat: Jo. Norgga oljo- ja gássaindustriijas váilot ingenevrrat. Sii guđet ledje mielde oljoriikka mánnávuođa rájis, šaddet dál penšonistan. Ođđa sohkabuolvvat bohtet ja eanebut fertejit boahtit. 3
Ingenevrrat konstruktejit teknihkalaš čovdosiid Hárve virggit, jos jo oktage muđuid, váikkuhit min boahtteáigái nu ollu go ingenevrrat. Álo go sáddet sms-dieđu, guldalat musihka, vuoját biilla dahje bijat mohtora johtui, de dan vejolašvuođa duogábealde leat ingenevrraid buorit barggut. Go don válljet reála- ja teknologiijafágaid, de don sáhtát leat mielde hábmemin boahtteáiggi. Sii konstruktejit allamáhtot bohkanreaidduid ja sii buoridit boahtteáigái teknologalaš čovdosiid energiijaindustriija várás. Sii plánejit oljo- ja gássaruktádagaid atnui váldima. Sin bargun sáhttá leat ráhkadit geainnuid ja šaldiid. Sii barget dihtorsuorggis, musihkkasuorggis ja hávskkuhansuorggis, ja sáhttet ráhkadit allamáhtot dihtorspealuid. Sii konstruktejit mašiinnaid ja mohtoriid, omd. tuneallaid bohkama várás, ja girdiid ja biillaid várás. Sin geažil mis lea čuovga ja čáhci doppe gos mii orrut. 4
Ingenevrrat leat mielde ráhkadeamen: Ingenevran vai siviilaingenevran? Mohtorsihkkeliid Govvidanáđaid Jidnenáđaid Mobiilatelefovnnaid Vuoktagoikadeaddjiid Magnehtatomográfaid Stuorámus erohus ingenevraoahpus ja siviilaingevraoahpus lea lohkanguhkkodat. Siviilaingenevraoahppu bistá vihtta jagi ja addá teknologiija mástergráda. Ingenevraoahppu bistá golbma jagi ja addá ingenevrafága bachelorgráda. Dasto bacheloroahppu lea eambbo geavatlaš oahppu go siviilaingenevrra viđa jahkásaš oahppu. Muitosákkiid Čuovgapearaid www.verdensklasse.no Neahttasiiddus man namma lea verdensklasse.no don sáhtát lohkat eambbo dakkár bargguid birra maid ingenevrrat ja siviilaingenevrrat barget oljo- ja gássaindustriijas, ja makkár oahpposurggiid sii leat válljen lohkat. Báhtteriid Láibegoarddániid 5
Namma: Vegard Bjermeland Gáldofága ja komplehttema ovddeš fidnooahppi Dál son lea váldimin bachelorgráda mašiidnafágas Stavangera universitehtas 6 6
FIDNOOAHPPIS INGENEVRAN Vegard Bjermeland lea čađahan miellagiddevaš oahpahallama dan rájis go son lei fidnooahppi gáldofágas ja komplehttemis gitta dasságo son šattai mašiidnafága bachelor Stavangera universitehtas. Dál son áigu joatkit ja váldit mástergráda fávleteknologiijas ja industriijajođiheamis. 27-jahkásaš olmmái lea álggos vuolgán Ålesunddas, muhto vánhenguovttos fárriiga Bergenii, ja maŋŋil son ieš fárrii Stavangerii. Doppe son lea Norgga stuorámus oljodoaibmabirrasis. Sus lea oahppu mii addá sutnje ollu vejolašvuođaid. Vegarda beroštupmi lea Norgga mearabodnevuolis, mas leat stuorra oljo- ja gássariggodagat. Álgu lei su beroštupmi reálafágain, erenoamážit matematihkas. Son šattai fidnooahppi gáldofágas ja komplehttemis, ja de čađahii bohkanteknihka oahpu Bergena maritiibma fágaskuvllas. Sus lei dábálaš lohkangealbu, muhto čađahii matematihka ja fysihka ovdakurssa, ovdalgo son álggii bachelorohppui. Vegard Bjermelandas lea odne oljobálvalusindustriijas bargu mas son bures loaktá áiggi. Su bargu lea gáldokomplehtten. Dat mearkkaša ahte son ollu johtá fávlái, ollu ruktádagaide mat leat Norgga nannánjuolggis. Gálduin lea álo bargu jođus. Dan geažil lea bargobeivviid ollu doapmamuš, muhto bargu lea miellagiddevaš, ja buktá buori birgejumi ja ollu ovdánanvejolašvuođaid. teorehtalaš oahpu. Okta vejolašvuohta maid ieš oaidná, lea joatkit bohkansuorggis. Mu mielas orru čearggus leat mielde ohcamin ja gávdnamin oljju ja gássa. Norgga nannánjuolggis lea ain ovddas guvlui buorit ovdánanvejolašvuođat, maidda máŋga ođđa gávdnosa leat duođaštussan. Norgga oljo- ja gássaindustriija dárbbaša ođđa sohkabuolvva. Ollu ingenevrraide lea dárbu. Vegard ii jáhke iežas šaddat barggu haga, muhto ahte sus ovddas guvlui leat ollu vejolašvuođat ja bissovaš bargu dan industriijas mas son lea válljen bargat. Mun lean válljen ja mearridan iežan fidnosuorggi, ja dan maid áiggun bargoeallimis dahkat. Jos livččen dárbbašan, de livččen fas válljen dahkat seamma láhkai. Mun in leat in beaivvige gáhtan go válljejin dán geainnu ja šadden ingenevran, Vegard Bjermeland muitala. Dat várra dange mearkkaša ahte son sáhttá rávvet earáid guđet galget válljet, dahkat nugo son ieš dagai. Vástádus lea eahpitkeahttá jo. Petroleasuorggis lea hirbamt buorre ovdáneapmi. Mun barggan viiddis fágasuorggis mas leat ollu ovdánanvejolašvuođat, Vegard muitala. Su nana áigumuš lea iežas dáláš oahpu vuođul váldit lasi 7
Namma: Henrik Ingebrigtsen Lohká petroleateknologiija Stavangera universitehtas 88 8
VUOITINÁIGUMUŠAIN Son šattai viđadin 1500 mehtera viehkamis Londona OL-gilvvuin jagi 2012, ja son lea maid jurddašan šaddat čeahpes petroleaingenevran. Londonis son ádjánii 3.35,43 1500 mehtera loahppaviehkamis. Dat lei Norgga ođđa olahus, ja duššefal golbma logádassekundda njoazit go son guhte oaččui goalmmát saji medállja. Sus leat 13-14 hárjehallanvuoru ja viegada 150 kilomehtera vahkus, ja seammás son lohká petroleateknologiija. Henrik Ingebrigtsen lea Sandnesas eret. Son riegádii jagi 1991. Dan rájis go lei gánda sus lea leamaš miella šaddat buoremussan, šaddat vuoitin. Sus lea áigumuššan viehkat johtilepmosit máilmmis. Son jáhkká dat lea áigumuša, konsentrašuvnna ja hárjehallama duohken. Mii deaivat su Stavangera universitehta guhkes feaskáriin. Doppe son lea go ii leat hárjehallamin, ja doppe son bidjá vuođu iežas valástallanbáikki olggobeallásaš eallimii, mii sutnje lea deháleamos go dat beaivi boahtá. Son atná oahpahusa dehálažžan, ja son oaidná ahte Norga dárbbaša ingenevrraid. Dan oahppogeainnu son lea válljen mannat, ja geainnu son ávžžuha maid earáidge čuovvut. Reálafágat leat mu álo beroštahttán, ja mun jáhkán alddán leat dan guvlui attáldagat. Mun jáhkán reálafágaid heivet olbmuide guđet dáhttot bohtosiid. Danne válljejin lohkat petroleateknologiija. Go olmmoš lea dán guovllus eret, de sus leat buorit vejolašvuođat almmá dan haga ahte ferte vuolgit eará sadjái, Henrik Ingebrigtsen dadjá. dat lea heivehuvvon nu, vai son valáštallin sáhttá leat njunnošis. Danne lea lohkamiid leaktu geahpeduvvon. Son lea dattetge ilus go beassá váldit dakkár oahpu masa son sáhttá dorvvastit go boarásmuvvá iige šat sáhte valáštallat máilmmi buoremusaiguin. - Mun govahalan ahte sáhtán bissut buoremusaid gaskkas friddjavaláštallamis dasságo lean sullii 30 jagi boaris. Dan áigái mus galgá maid leat bachelorgráda petroleateknologiijas, ja dan maŋŋá ferten čađahit mástergráda. Mu garrasit geasuha šaddat ingenevran petroleaealáhusas. Maid dássážii lean beassan oahppat, lea movttiidahttán mu ain eambbo. Mun mielas ávžžuhan earáidge váldit dan sullasaš oahpu. Eai buohkat gal sáhte šaddat ingenevran, muhto sis geain leat attáldagat, leat vejolašvuođat buorit. Ja Norgahan dárbbaša eanet petroleaingenevrraid, Henrik dadjá. Henrik Ingebrigtsena geasuhit hástalusat, ja son lea ilus buot áššiid dihtii maid son hálddaša hárjehallama geažil. Nu sus lea eallima buot dilálašvuođain. Oljoriika Norga lea dovddus iežas teknologiija geažil, go mii sáhttit mannat guhkás mearabotni vuollái ja doppe čađahit doaimmaid mat buktet stuorra riggodagaid. Dát lea ingenevrra bargobeaivi. Dan vuoittus mun háliidan leat mielde, muhto vuos áiggun viehkat, viehkat johtilepmosit máilmmis, nu dadjá OL-valáštalli ja ingenevrastudeanta guhte lea Sandnesas eret. Njunušvaláštallankarriera heivehit lohkamiidda lea váttis ja hástala. Henrik lihkostuvvá dannego son ovttasráđiid Stavangera universitehtain lea dihkkádan luotta, mas ii leat nu stuorra leaktu go viehkamis valáštallanšiljus, go 999
Namma: Therese Knutsen Læknes Joatkkaskuvla Ingenevraoahpu ovdakursa Stavangera teknihkalaš fágaskuvllas Petroleaingenevraoahppu Stavangera universitehtas 10 10 10
MÁILMMI DIEVVA VEJOLAŠVUOĐAT Su oahpu válljema dat mearridii, ahte ingenevrafitnuin sus leat vejolašvuođat johtit máilmmis. Son gullá ohcaluvvon fidnojovkui, mas leat sihke boahtteáigi ja vejolašvuođat máilmmis. Therese Knutsen Læknesis lea petroleaingenevrra oahppu, maid son válddii Stavangera universitehtas. Norga lea su barggu váldobáiki, muhto son lea dál jo leamaš bargguin máŋgga riikkas, ja son lea máŋgii fitnan nannánjuolggi bohkanlávddiin. Therese riegádii 1984. Maŋŋágo lei vázzán joatkkaskuvlla, de son válddii ingenevraoahpu ovdakurssa Stavangera teknihkalaš fágaskuvllas. Dan maŋŋá son jotkkii Stavangera universitehta lohkanlanjain. Dallánaga go lei geargan mástergrádain, de son fidnii barggu amerihkálaš oljobálvalusfitnodahkii. Dan barggus sus lea ovddasvástádus das maid gohčodit sáttobearráigeahču komplehttemin. Dat mearkkaša vuolimus oasi dan bohcis mii buktá bajás oljju ja gássa mearabotni vuolde, ja viežžančikŋodat mas dás lea sáhka, lea moadde duhát mehtera, ja dat mearkkaša ahte Therese goziha doaimmaid maid son guhkkin eret sáhttá lahka oaidnit. Dát de addá hástalusaid ja čearggosmielaid, namalassii mearabotni riggodagaid ohcan. Therese lea mielde čađaheamen dakkár barggu mii buktá Norgga servodahkii stuorra árvvuid, ja mii dasto vel lea máilbmái dehálaš doarvái energiija ja bissovaš energiijabuvttadeami dáfus. Dan máilmmi mii lea doppe mearabotni vuolde, mun oainnán šearpmas. Ovttasráđiid daid fitnodagaiguin maidda mii vuovdit bálvalusaid ja reaidduid, ja ovttasráđiid bargoguimmiiguin, mun lean mielde dahkamin mearrádusaid das, makkár reaidduid mii galgat geavahit gáldus vai buoremusat lihkostuvvat bohtosiiguin, ee. oljo- ja gássameriid dáfus maid mii lihkostuvvat viežžat bajás. Ollu ruhta lea das gitta, dahkatgo mii rivttes vai boasttu mearrádusa, Therese dadjá. Son lea ilus go alddis lea buorre teorehtalaš duogáš, mii sus lei universitehta rájis, muhto dattetge farga fuomášii ahte go olmmoš álgá duohta bargodillái, de ollu ferte oahppat ođđasit. Muhto dashan olmmoš oažžu hárjáneami. Mus lea bargu mii addá munnje vejolašvuođa bargat miehtá máilmmi. Mun lean sihke lohkamiid ja bargguid oktavuođas fitnan Kazakstánas, Itálias, Dubáijjas, Egypttas, USAs, Ungáras ja Skottlánddas, Therese muitala. Dasa sus lea lassána miella. Dássážii sus leat leamaš oanehis fitnamat ja orrumat. Maŋŋá son mielas sáhtášii orrut olgoriikkas muhtun jagiid. Mun lean hirbmat duhtavaš go válljejin šaddat ingenevran. Mun oainnán ahte dat oahppu addá munnje ollu válljenvejolašvuođaid, ja dat rahpá ollu geainnuid miehtá máilmmi. Iežan mielas oahppu lea addán munnje buori bargovuođu ja buori álggu bargoeallimii. 11
Navn: Kristin Toftevåg Joatkkaskuvla: Musihkka, dánsun ja dráma mas čiekŋudit iežaset klasihkalaš lávlumii Ránskkagiela jagi oahppu. Ingeneavraoahpu ovdakursa. Petroleateknologiija bachelor 12 12 12
LÁVLUMIS INGENEVRAČEHPPODAHKII Kristin Toftevåg (23) dánssui ja lávllui miehtá joatkkaskuvlla. De ránskkagiella biccardahtii su, ovdalgo dáikkihii petroleaingenevran son de háliidii šaddat. Mun duođas smiehtadin galggango válljet lávlunealáhusa. Mu joatkkaskuvlla ránskkagiela fuones árvosátni váivvidii mu. Mun mearridin dan giela oahppat albma láhkai ovdalgo joatkkán lávlunoahpu. Kristin dollii Pariisii, mas son orui máŋga mánu. Son áiggi lovttii nu bures Ránskkas ahte livččii háliidan ain orrut doppe, ja go máhcai Norgii, de háliidii dan seammás váldit jagi vel oahpu ránskkagielas. Muhto dasa dasto nohke giellalohkamat. Mus ledje máŋga ustiba guđet ledje váldimin ingenevraoahpuid. Sii muitaledje oahpuid birra, ja miellasuvven daidda. Dannego mus eai lean joatkkaskuvlla reálafágat, de mearridin váldit ingenevraoahpu jahkásaš ovdakurssa. Matematihka ja fysihka lassin šadden lohkat maiddái kemiija, servodatfágaid, dárogiela ja eŋgelasgiela. Dáinna lágiin mus lei vejolašvuohta beassat ingenevralohkamiidda dihto oahppiideari geažil mii lei várrejuvvon ovdakursastudeanttaide. Ovdakurssa sadjái son lei sáhttit válljet lohkat duššefal matematihka ja fysihka privatistan. Mun lean ilus go válljejin váldit ovdakurssa universitehtas, inge daid fágaid privatistan. Ingenevraoahpu álgu lei midjiide vahku ovdalgo eará studeanttat álge, mas mii geardduimet ovddeš máhtu matematihkas ja fysihkas. De bođii fáttarvahkku. Dainna lágiin mii oaččuimet lagaš gaskavuođa luohkás álggu rájis jo. Áigumušat Kristinis leat ain moadde jagi lohkat ovdalgo beassá ohcat barggu, ja sáhtášii bargat vaikko fávllisge muhtun áiggi. Bargat bohkanlávddi hoavdan orru leamen miellagiddevaš. Mun háliidan háhkat alccesan visogova ja áddet buot bargomeanuid mat leat bohkanlávddis. Menddo maŋŋit lea munnje nissonolmmožin šaddat Norgga vuosttamuš bohkanlávdehoavdan, muhto soaittán hoavdan šaddat nuoramus nissonolmmožin? Ingenevraoahpu ovdakursa Kristinis lei dábálaš lohkangealbu joatkkaskuvlla vuođul mas ledje fágat musihkka, dánsun ja dráma, muhto eai reálafágat. 13
Mo šaddat ingenevran dahje siviilaingenevran? Ingenevraoahppu addá geažehis vejolašvuođaid. Lassin dasa, ahte hutket teknihkalaš čovdosiid, ollu ingenevrrat loahpas šaddet jođiheaddjin eanaš fidnosurggiin. Lohkamiidda válmmašteaddji oahppoprográmma Vuosttamuš lávki lea válljet rivttes fágaid joatkkaskuvllas. Go don áiggut lohkat ingenevran, de don fertet leat čađahan čiekŋudeami reálafágaid prográmmasuorggis joatkkaskuvllas, (vállje teorehtalaš matematihka go váccát JKovttežis, dahje skáhppo alccesat erenoamáš lohkangealbbu eara láhkai. Go válljet reálafágaid, de eai leat dutnje gittauvssat. Dalle sáhtát friddja válljet makkár oahpu de háliideaččat váldit joatkkaskuvlla maŋŋá. Fidnofágalaš oahppoprográmma Don sáhtát nuge šaddat ingenevran, go válddát vuos fidnofága ja fágareivve. Ollu fitnodagat háliidit virgádit dakkár olbmuid geain lea fágareive ja áinnasge fágaskuvla bachelor- dahje mástergráda vuođus. Sáhtát omd. čađahit JK1 Teknihka ja industriialaš buvttadeami (TIP), joatkit JKguvttežiin ja JKgolmmežiin ja oažžut fágareivve omd. kemiijaproseassas, váldit lasseoahpu vai oaččut dábálaš lohkangealbbu ja loahpas vel váldit ingenevraoahpu allaskuvllas dahje universitehtas. Várut ahte máŋga allaskuvlla maiddái váldet ohppui oahppiid geat leat čađahan Y-oahpposuorggi, mii mearkkaša ahte fágareivviin beasat njuolga allaskuvlaohppui. Daidda oahppiide geain lea kemiijaproseassa duogáš, lea dakkár vejolašvuohta, nu lea maiddái oahppiin geat leat lohkan elektrofágaid. Dát vejolašvuohta beassat alit ohppui nuppástuvvá dađistaga. Danne gulaskutta skuvlarávvejeaddjiin dahje iskka neahttasiiddu www. utdanning.no gávnnahan dihtii leago dát vejolažžan šaddan dan oahppoprográmmii maid don leat jurddašan válljet. Variašuvdna Jos válljet váldit teknologalaš oahpu, de don sáhtát válljet juoidá máŋgga sierranas suorggis. Don sáhtát omd. joatkit lohkamiid dakkár surggiin go petroleateknologiijas, geologiijas, fysihkas/ matematihkas, mariidnateknihkas, kemiijas ja prosessas, elektros, energiijas/ birrasis ja IKTas. 14 14
Joatkkaoahpahus ja -oahpahallan Oahpu sierrasuorgádeapmi: JK1 Vállje teorehtalaš matematihka JK2 Reálafágat JK3 Reálafágat Fidnoeallimii válmmašteaddji oahpahus- ja -oahpahallan: JO Fágaskuvla (2 jagi) Petrolealinnjá Elektrolinnjá Mašiidnalinnjá Kjemiijaproseassa (Fágaskuvla sáhttá addit vuođu beassamii ingenevrafágaid bachelorgráda lohkamii) DAHJE Lasseoahppu Lasseoahppu dábálaš lohkangelbui (1 jagi) Alit oahppu allaskuvllas ja universitehtas Automatiserenteknihkka Dihtoroahppu Elektronihkka/elektrotekniihkka Energiija ja biras Fysihkka Geofysihkka Geologiija Dearvvasvuođa, birrasa ja sihkkarvuođa fágat Industriijalaš ekonomiija ja teknologiijajođiheapmi Industriijateknihkka Diehtojuohkinteknologiija Informatihkka/ diehtojuohkinteknologiija Kemiija Gulahallanteknologiija Mariidnateknihkka Mašiidna Matematihkka Ávnnasteknologiija Biraskemiija Birasteknologiija Fávleteknologiija Petroleageologiija Petrolealogistihkka Petroleateknologiija Proseassakemiija Proseassa- ja gássateknologiija Proseassateknologiija Servodatsihkkarvuohta Sihkkarvuohta ja biras Teknihkalaš kyberteknihkka Teknihkalaš reálafágat >Loga eambbo neahttasiiddus verdensklasse.no 15
www.verdensklasse.no 16 Norsk olje og gass nammasaš organisašuvdna lea beroštus- ja barggaheaddjiorganisašuvdna oljofitnodagaid ja skáhppojeaddji fitnodagaid várás main lea dahkamuš oljo- ja gássadutkamiin ja -buvttademiin Norgga nannánjuolggis. Norsk olje og gass lea Ealáhusaid váldoorganisašuvnna lahttu. www.norskoljeoggass.no