Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš prográmma 2017 2021
Álggahus Sámediggi lea Norgga sámiid ovddasteaddji orgána mii galgá nannet sápmelaččaid politihkalaš dili ja ovddidit sin vuoigatvuođaid, ja beroštusaid. Min bajimus mihttomearrin lea nanu Sámediggi masa sámi álbmot luohttá, ja álbmot muđui nai. ILO-konvenšuvdna nr. 169 art. 7 nanusmahttá eamiálbmogiid rievtti mearridit áigumušaideaset vuoruheami ja hálddašit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Dát heive dan cealkagii iešstivrejumi birra nu go boahtá ovdan oktasaš art.1 ON-konvenšuvnnas siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra, ja ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš rivttiid birra. Vai dán olahivččiimet, de áigut mii bargat sámi iešstivrejumi badjelii dohkkehuvvon riikkaidgaskasaš norpmaid mielde eamiálbmogiid iešstivrejumi dáfus. Dan vai sihkkarasttášeimmet sámi servodaga ovdáneami sápmelaččaid iežaset dárbbuid, árvvuid ja vuoruhemiid mielde. BARGIIDBELLODAGA VIŠUVDNA Mii áigut hukset, ovdánahttit ja rievdadit servodaga boahtteáigái. Mii áigut oččodit dilálašvuođaid nu ahte sápmelaččat sáhtášedje sihkkarastit ja ovdánahttit gielaset, kultuvrraset ja servodateallineaset. Bargiidbellodaga sámepolitihka mihttomearrin lea duohtandahkat servodaga mas sosiálademokráhtalaš árvvut, solidaritehta ja ovttadássásašvuohta olbmuid gaskkas galget váldojuolgin. Dainna bargguin áigut bisuhit Bargiidbellodaga njunušfápmun Norgga sámepolitihkalaš barggus. Bargiidbellodat áigu oččodit fátmmasteaddji sámi servodaga, mas juohkehaš galgá beassat eallit nu go háliida. Bargiidbellodat áigu ovddidit sohkabeliid ovttadássásašvuođa. Buohkaide galgá ovttalágan vejolašvuohta eallit oinnolaččat iežas ráhkisvuođain ja seksualitehtain, mas ovttadássásašvuohta ja su iežas dáhttu galgá vuođđun.
Sámegiella Eanet olbmot galget oažžut vejolašvuođa atnit sámegielaid aktiivvalaččat. Sámegielat galget bisuhuvvot, ovdánahttojuvvot ja fievrreduvvot ain boahtte buolvvaide. Sámegieloahpahus ja kulturovddideapmi galgá oidnosis, ovddiduvvot ja ođastuvvot dan mielde mot servodat muđui ge rievdá. Ealáskahttit sámegielaid, erenoamážit lullisámi ja julevsámi guovlluin. Vuoruhit lullisámegiela ja julevsámegiela bargogiellan sin guovlluid institušuvnnain, ja áigu bargat dan badjelii vai Davvi universitehta oččošii vuođđoeavttuid maiguin sáhttá bargat ovddasvástádusas mielde dán guovtti giela guovdu. Vai buot oahppit sámi guovlluin oččošedje sámegieloahpahusa dan sadjái go eará lassigiela Ollašuhttit álggahanprošeavttaid maid bokte eanet oahppit olggobealde sámegielaid hálddašanguovlluid oččoše sámegieloahpahusa. Oažžut olles vejolašvuođa válljet sámegiela oahppogiellan ja sámegiela giellafágan. Oažžut duohta vejolašvuođa válljet sámegiela vuođđooahpahusa oahppogiellan ja sámegiela giellafágan sámegielaid hálddašanguovlluin. Sihkkarastit eanet oahpaheddjiid geain sámegiella lea fágan. Hutkat praktihkalaš vugiid nu ahte sisabeassama gáibádusat eai hehtteše eanet ohcciid bajit sámi oahpahusaide. Oččodit eanet sámegielagiid ohcat alitdási dulkaohppui Vai suohkanat oččoše buhtaduvvot duohta goluid mat dain leat guovttegielat hálddahussii ja sámegielaid oahpahussii. Cegget eanet giellaguovddážiid mat galget nannet sámegielaid ja báikkálaš suopmaniid. Ovdánahttit ja várjalit sámegielaid mediaiguin (rádios, mobiillas, tv:s, interneahtas ja sosiála mediain). Oččodit eanet riikkaidgaskasaš mánáidgirjjit, čállosat ja filmmat jorgaluvvoše sámegielaide. Bargat dan badjelii ahte sámegielat adnoše hálddahusain miehtá Norgga. Joatkit oalgguhusa Sámás Muinna! Ja dan galget nuorat stivret. Mánáidgárddit, oahpahus, dutkan ja máhtolašvuohta Obbalaš oahpahus sámegillii ja sámegielas mánáidgárddi rájes gitta universitehta dássái. Buorit oktasaš čovdosat sámi mánáidgárdefálaldagaide ja oahpahussii galget deattuhuvvot. Oahpponeavvut, maiddái digitála, buot sámegielaide galget olámuttos. 4 MÁNÁIDGÁRDDIID DÁFUS Sihkkarastit sámi mánáide lágas mearriduvvon rievtti sámi mánáidgárdefálaldahkii. Sihkkarastit ahte mánát geain leat moadde sámegiela ruovttugiellan galget oažžut oahpahusa dain gielain.
Bidjat návccaid mánáidgárddebargiid giellaoahpahussii, ja eanet sámegielat mánáidgárddeoahpaheddjiid. OAHPAHUSAID DÁFUS Nannet ja ovdánahttit sámi oahpahusinstitušuvnnaid Addit lágas mearriduvvon rievtti searvat giella- ja kulturčoahkkanemiide, oassin gáiddusoahpahusas Buoret diehtojuohkima oahpahusrivttiid birra, sihke sámegielas ja sámegillii, ássanbáiki hehttekeahttá Ovdánahttit eará oahpahusovttadagaid reaidun maiguin bajidit sámegielgelbbolašvuođa Nannet ja ovdánahttit sámi joatkkaskuvllaid stáhta skuvlan, ja hukset ollásit dohkálaš sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla mas leat ovdánanvejolašvuođat Nannet ja ovdánahttit Árbordde, Snoasa ja Málatvuomi sámeskuvllaid Ollašuhttit oahpponeavvuid buorideami mas erenoamážit deattuhit sámegiel digitála oahpponeavvuid Nannet sámegiela oahpahusa guovttegielalašvuođa pedagogihka vuođul Bargat dan badjelii vai buohkat sáhtáše oažžut alladássásaš nubbingiel oahpa vuođđoskuvllas Sihkkarastit ahte oahpaheaddjit buot oahppodásiin ožžot ipmárdusa sámi historjjás ja servodateallimis Geavahit luondduriika pedagogalaš reaidun Oahpahus diimmuid juohkimis galgá sadji sámegillii oahpahusfágan dábálaš oahpahusa siskkobealde Bargat dan badjelii vai sámegiela hálddašanguovllu oahpaheaddjit oččoše studieloana geahpádusa Ferte álggahit doaimmaid, ja oahpahus galgá organiserejuvvot nu ahte oahppit eai hilggo sámegiela fágan, go lávkejit viidáseappot vuođđooahpahusas joatkkaoahpahussii. Nu galgá miehtá oahpahusgeainnu,(vuođđoskuvllas ja vuođđooahpahusas). Nannet ja ovdánahttit Sámi dáiddaskuvlla, dáhkidettiin ekonomalaš vuođđoeavttuid ja studeanttaid oččodeami dan skuvlii (mii lea 2-jagi bisti skuvla dáiddafágain). ALIT OAHPU JA DUTKAMIID DÁFUS Sihkkarastit ahte Sámi Allaskuvla ovdána sierra sámi allaoahpahusa institušuvdnan, man mihttomearrin lea šaddat Árktalaš eamiálbmogiid universitehtan. Addit Sámi Allaskuvlii vejolašvuođa fállat praktihkalaš pedagogalaš oahpahusa máŋgga fágasuorggis. Ásahit eanet stipendiáhttavirggiid julev- ja lullisámegielas Davvi Universitehtas/Nord Universitet Ovdánahttit universitehtaid, erenoamážit Norgga Árktalaš Universitehta ja Davvi Universitehta sajáiduvvat nannoseappot sámi servodahkii sihkkarastin dihte gelbbolašvuođa maid sámi álbmot dárbbaša. Viiddidit sámi allaoahpahusaid desentraliserejuvvon fálaldaga Oččodit árbevirolaš máhtolašvuođa deattuhuvvon oahpahus- ja dutkamiid oktavuođain Ásahit ealáhusdutkama mii buorebut heive sámi ealáhusaide. Nannet eamiálbmotperspektiivva davviguovlluid dutkamis. 5
Kultuvra Sámi kultureallin galgá máŋggabealat ja olámuttos buohkaide. Bargiidbellodat áigu sámi servodaga kulturnannema ovddideaddjin, áigu veahkkin doarjut sámi kulturdoaimmaid ja sihkkarastit sámi kulturárbbi 6 Guorrasit Sámedikkis mearriduvvon vuoruhemiide sámi kulturvisttiid huksemis dán vuoru mielde: Saemien Sijte, Beaivváš Sámi Našunálateáhter ja Sámi našuvnnalaš dáiddamusea. Ahte sámi mánáidteáhter nannejuvvošii ja oččošii doarvái sámi fágamáhtolašvuođa Sihkkarastit min sámi festiválaide ja kulturinstitušuvnnaide buriid vuođđoeavttuid. Ahte sámi museat oččoše dan mađe buori ruhtadandilálašvuođa ja ovdánanvejolašvuođaid go dáččaid museat. Lea dehálaš ahte sámi museat oččoše vejolašvuođa čohkket, vurket, dutkat ja bidjat oidnosii dáidagiid ja eará dávviriid maidda sámi álbmogis lea dieđalaš, luondduhistorjjálaš ja kulturhistorjjálaš beroštupmi. Ahte kulturskuvllain galgá sámi sisdoallu buot ohppiid váste, ja fálaldat sámi vuođđoskuvlaohppiide Bidjat návccaid báikkálaš doaimmaide searválaga falástallanservviiguin, regiovnnalaččat biriid bokte, našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat Sámi Valáštallanlihtu bokte. Doarjut AWG-oassálastima ja sihkkarastit oassálastiid buot sámi guovlluin. Nannet vel buorebut sámi mediaid, sámi lágádusaid ja filbmabuvttadeami. Doarjut suohkaniid álggahusa ásahit našuvnnalaš suodjaluvvon guovllu guovddáža Anárjoga suodjaluvvon guovllu oktavuhtii Árvvoštallat ođđa vistti Savio-museai, galgá geahčaduvvot boahtteáiggi vuoruhemiin. Sihkkarastit Deanu gieldda sámi mánáidteáhtera joatkaga. Movttiidahttit sámekultuvrra ja sámegiela doaibmansajiid dain guovlluin gos sápmelaččat eai bálljo dihtto Bisuhit mearrasámi kultuvrra miellaeavttu váikkuhanvugiiguin.
Duodji dáidda, virgi ja kultuvra Duodji, árbedieđuid vuođul, galgá sihkkarastit kultuvrralaš ovddasteami, sámi biktasiid ja atnubiergasiid boahtteáigái. Joatkit ja ovdánahttit Duodješiehtadusa mas ođasteapmi ja árvobajideapmi lea guovddážis. Ráddjet ruđai eanet duodjebagadalliide. Oččodit eanebuid oahpahalliortnegii. Doarjut oktasaš mearkagálvoásaheami ja vuovdima Sihkkarastit duoji báikkiide juohkásan oahpahusain ja suodjalanveara fágan. Doarjut dutkan- ja ovdánahttima mas šaddá ođasteapmi ja buorebut gánnáhahttin Ealáhusat Ođđa bargosajiid ja sámi báikegottiid olmmošlassáneami ovddasmannin Sámedikki ealáhuspolitihkain áigut sihkkarastit ahte sámi servodagaid áigut mii sihkkarastit sámi servodaga materiálalaš vuođđu bistá ja ovdána. Mii áigut geavahit vuođđun iežamet kultuvrra ja luondduriikka ovdamuniid. Min ealáhuspolitihkka lea láhčit dili ođasteapmái lotnolassii ođđa ealáhusaiguin ja unna ja stuora ovttadagaiguin. Servodatekonomalaš šaddu, árvoháhkan ja gánnáhahttin riggodagaid geavaheamis galgá mihtiduvvot ásahuvvon bargosajiin ja ávkkálašvuođas báikegottiide. Movttiidahttit ealáhusovdáneami sámekultuvrra ja ealáhusjuolggi vuođul Bargat dan badjelii vai ásahuvvon ealáhusgárddit sámi guovlluin ožžot eanet doarjaga jos bidjet návccaideaset ovdánahttit ja movttiidahttit dakkár ealáhusaid maid duogážin lea sámekultuvra ja ealáhusjuolgi Doppe gos eai leat ealáhusgárddit, de áigut ásahit sámi ealáhusgárddiid mat galget movttiidahttit eanet ealáhusovdáneami. Rievdadit ealáhusdoarjaga ovttaid prošeavttaid doarjumis ealáhusprográmmaide Sihkkarastit fitnodagaide máhtolašvuođa man bokte sámi buktagiidda addo lassiárvu buktaga ja márkana ovdánemiin Ain ovdánahttit ovttasbargošiehtadusa ásahusain Innovasjon Norge ja eará ásahusaiguin maid váldodoaibman lea ásahančehppodat ja ođasteapmi, ja nannet Innovasjon Norge sámi gelbbolašvuođa 7
Nannet vuođđoávdnasiid doaimmaid ovttasbarggu guovlluid eiseválddiiguin Lasihit báikkálaš biebmobuvttadeapmi Sihkkarastit olbmuid vuođđoealáhusaide doaimmaiguin main lea mihttomearri Ásahit Innovasjon Sápmi vai ruhtadeaddjit bidjat ruđa eahpesihkkaris doaimmaide Sámis Buorit vuođđoealáhusaid dienasvejolašvuođaid Unnidit boraspirevahágiid boazodoalus ja eará guohtu elliid doaluin Álggahit searvepolitihkalaš, sektoriid fátmmasteaddji ovttasbarggu háhkan dihte máhtolašvuođa luonddu, borriid, dálkkádaga, bohcco ja boazodoalu birra. Áŋgiruššat kártema mas boahtá ovdan mot boazodoalu eatnamat lea duohtaduvvon ja oažžut oidnosii duohtademiid viidodaga ja váikkuhusaid. Čujuhit SRU2 áigumušaide boazodoalu ja eatnanviidodagaid čielggadeapmái. Bargat ovttas FeFo/Statskog ásahusain ja eará eananeaiggádiiguin ovdánahttit jávrebivddu ealáhussan, ja oččodit rievdaduvvot lágaid ja láhkačállosiid mat hehttejit dán ealáhusa ovdáneami. Bajidit kulturealáhusaid. Oččodit ođđa johkasámi guovddáža Joddu Deanus. Boazodoallu Boahtteáiggi boazodoallu mas buorrána árvoháhkan dietnasa ja bargosajiid dáfus Bargiidbellodaga politihkka galgá láhčit boazodollui doarvái eatnamiid, olmmošnávccaid ja eará vuođđoeavttuid vai sihkkarasttášii bistevaš nanu boazosámi ealáhusa maiddái guhki vuollái. Boazodoallohálddahusa váldit ovddasvástádusa hukset máhtolašvuođa das mot boazodoalu eatnamiid galgá sihkkarastit Nannet boazodoalloorohagaid/siiddaid hálddašanmáhtolašvuođa ja gelbbolašvuođa dakko bokte ahte juolluduvvo eanet dasa Boazodoallošiehtadusas Nannet prográmmaháhkama báikkálaš borramušbuvttadeddjiid ja unnit fitnodagaid váste ja láhčit dili nu ahte sámi kultuvra šaddá dehálaš oassin buvttadeamis, vuovdaleamis ja fállamis Sihkkarastit bálkálassáneami boazodollui unnimusat dan mutto go eará joavkkuin juo lea, ja nu unnidit dienaserohusaid Árvvoštallat El-sertifihkkáhttavuogádaga váikkuhusa ja ávkki boazodollui Hoahpuhit Norgga ja Ruoŧa gaskasaš boazodoallokonvenšuvnna dohkkeheami ja vuolláičállima Ahte boazodoallolága galgá revideret ollásit, das oassin maiddái guorahallat boazodoalu oktasaš buhtadanovddasvástádusa Sihkkarastit boahttevaš buolvvaid rievtti oažžut boazomearkka Láhčit dilálašvuođaid eanet johtti njuovvanrusttegiidda Sihkkarastit ekonomalaš nanusvuođa divadiid geahpedemiin. Sihkkarastit guohtoneatnamiid jierpmálaš borasspirehálddašemiin Sihkkarastit boazoealáhussii buriid elliid dilálašvuođa ortnegiid (elliid dearvvašvuođa), nu go eará borramušbuvttadeddjiide lea (sávzzaide ja gusaide). 8
Guolástus ja meara ávkkástallan Meara riggodagat gullet oktasašvuhtii ja galget geavahuvvot ekologalaččat bisuhan vugiin, vai šaddet bargosajit ja árvvut nanu ássamii mearrarittus ja vuonain. Vuonat leat dehálaš šaddanbáikkit guliide, danne ferte čavgadit doalahit gildosa mas fatnasat badjel 15 mehtera stuoru eai beasa bivdit siskkobealde vuotnalinjá. Das ii galgga addot bistevaš dispensašuvdna obage. Mearrariggodagaid hálddašeamis galgá mihttomearrin ovdánahttit nanu guollemáddodagaid ja bivdovugiid main boahtá eanemus ávki guhki vuollái. Hivvodagaid geavahus galgá ávkin doalahit ássama rittuin ja vuonain, ja sihkkarastit mearrasámi guolástanrivttiid, politihkalaččat ja juridihkalaččat. Mearaluossabivddus ealáhussan, árbevieru guoddin ja iešdovddu dahkkin galgá eallinvuođđu ja lunddolaš sadji hálddašeamis. Dat guovllut maidda guollešaddadan- ja biebmandoaibma čuohcá, galget oažžut buhtadusa luonddubirrasa vaháguvvama ovddas ja bivdoguovlluid ovddas maid ribahit. Gáibidit ahte bivdolohpi troláriidda addo buktingeatnegasvuođain, dat galget gáddánit guliiguin dohkkehuvvon báikkiide. Jos dan eai bargga, de váldo trolenlohpi eret sis, vai eará bivdofatnasat sáhttet váldit badjelasaset bivdolobi oktan buktingeatnegasvuođain. Bargat ain viidáseappot oččodan dihte fleksibilitehta, ja eará molssaeavttuid bivdovugiid ja fanasgeavahusa dáfus dálá trolárbivdolobiide. Sihkkarastit ja ásahit buktinvejolašvuođaid vuonaide ja gáibidit garraseappot ahte trolárat galget buktit varas guliid Sihkkarastit ahte dálá lágas mearriduvvon bivdoriekti buohkaide geat orrot mearrasámi guovlluin jotkojuvvo doarvái vuovdinvejolašvuođaiguin, vai sii guđet háliidit álgit guollebivdin ožžot dohkálaš dietnasa Ahte guolásteami vuođđoeavttuid galgá sáhttit diehtit ovdal, danne ii galgga lohpi sirdit bivdoeriid unnit fatnasiin stuorát fatnasiidda (eret-bajásguvlui fanassturrodaga mielde). Ahte go doaimmade addo bivdolohpi, de galgá deattuhit sin dáhtu ja máhtolašvuođa buvttihit buriid ja ávkki guovllu báikegottiide Vuoruhit ahte stuorát oassi árvoháhkamis guolásteamis ja mearradoaluin galgá dáhpáhuvvat báikkálaččat Vuosttaldit ahte mearraluossabivddu bivdoáiggit ain oaniduvvojit Bargat dan badjelii ahte stuorát oassi guolástushálddašeamis sirdojuvvo guovlluide mat definerejuvvojit mearrasámi guovlun Hehttet priváhtaid oastimis rivttiid maiguin váldet alcceseaset ávkki álbmoga opmodagas Nannet ahte reabbáguovlluid olbmuin lea riekti oažžut ávkki iežaset lagas meara riggodagain. Lagasvuohta dahká dan rievtti. Váldit eret fatnasiid sturrodaga vuolimus meari gonagasreabbábivddus Bidjat garraset gáibádusaid doaimmaide mot dat galget hehttet biebmoguliid gárgideames šaddadanrusttegiin, vuona ja áhpeguovlluid nuoskkideami ja luossadihkiid njoammudeami Ahte guollebiebman- ja šaddadeapmi galgá árvvoštallot oassin guolásteamis Árvvoštallat luondduluosa hálddašeami sámi ja eará báikkálaš beroštumiid dáfus Ahte guollehivvodaga ja ekologiija dutkan vuonain, riddogáttiin ja áhpeguovlluin váldo buorebut oidnosii 9
Eanandoallu Sámi guovlluid eanadoallu galgá dahkat vuođu ássamii ja árvoháhkamii báikkálaš erenoamáš buktagiiguin Bistevaš ja hui molssolaš hápmi sámi guovlluid eanadoalus mas galget láhččojuvvon vuođđoeavttut ja buorre doalloláhki. Sihkkarastit ahte lágain bisuhuvvojit eanandoalus árbevirolaš doallohámit Ain ovdánahttit eanadoallošiehtadusa nu ahte árktalaš eanadoallu adno oidnosis ja muhtun guovlluide galget sierra veahkkebijut Sihkkarastit gilvineatnama boahttevaš buvttadeapmái Doalahit ain riidduid eastadeaddji doaimmaid maidda váldá ruđa eanadoallošiehtadusas ja boazodoallošiehtadusas Doarjut báikkálaš borramuš- ja erenoamáš gálvvuid háhkama Sihkkarastit ahte vuoruhuvvojit buorit vuogit go nuorat buolvvat váldet badjelasaset doaluid Addit nuoraide vejolašvuođa beassat oapmedáluide bargo- ja oahpahallisajiide Movttiidahttit ođastit dállovisttiid ja buvttadit eanet bierggu ja mielkki Láhčit dili ođđa eanadoallodáluide Bargat dan badjelii vai stáhta ain ruhtada gielddaid gaskasaš boraspire báhčinservviid Bargat dan badjelii vai unnit dálut ožžot stuorát mielkeeriid go nuorabut váldet badjelasaset dan doalu Ollašuhttit ortnegiid maid bokte addo doarjja eanadoallovisttiide ja lassiealáhusaide eanadoalus ja boazodoalus go nuorat buolvvat váldet badjelasaset doaluid Movttiidahttit luoitit omiid dávjjit guohtut meahcis, ja movttiidahttit biergobuvttadeami Meahcásteapmi Meahcit ja daid atnu lea dehálaš buohkaide Sámis. Luondduriika lea dehálaš go doppe viežžat borramušaid, ja lustta váste nai. 10 Jierpmálaš ja bisttiheaddji luondduriikka ja mehciid geavahusa, vai boahttevaš buolvvat nai besset návddašit min rikkis ja čáppa luonddu Ahte fuolahit bures ealáhusaid mat gullet luondduriikii ja dárbbašit dan Oččodit buriid birgeneavttuid unnit buvttadusaide Sihkkarastit buriid ja oadjebas ráddjejuvvon meahccegeainnuid, buorebut merket sihke geasseja dálvemáđijaid Fuolahit árbevirolaš ealáhusaid, nu go bivdduid ja guolásteami Viežžat meahci buriid Sihkkarastit buori, oadjebas ja árbevirolaš olgodaddama mánáide ja doaimmashehttejuvvon olbmuide. Sáhttá omd ráhkadit oaggunbáikkiid ja suodjegovddiid
Bargat dan badjelii vai merkejuvvojit bálgát turisttaide main sii ožžot historjja dieduid Ahte Finnmárkokommišuvdnii ja Finnmárkku Meahcceduopmostullui addojit doarvái návccat, vai vuoigatvuođaid čilgen attášii ollislaš riektesihkarvuođa. Bargat dan badjelii ahte sámelágas daddjošii čielgasit ahte árbevirolaš meahcásteapmi lea dehálaš kulturjuolgi buot sápmelaččaide. Ahte álggahuvvo politihkalaččat oktasaš, sektorrájiid rasttildeaddji ovttasbargu háhkan dihte máhtolašvuođa luonddu, dálkkádagaid, bohcco ja boazodoalu birra Bargat dan badjelii vai álggahuvvo sámi rivttiid guorahallan, suokkardeapmi ja dohkkeheapmi guovlluide mat leat lullelis Finnmárkku, ja organiseret boahttevaš meahcástanhálddašeami. Areálat ja biras Luondduriggodagaid ja eatnamiid galgá hálddašit dan nammii ahte dat galget bistit agálaččat vai boahttevaš buolvvat nai ožžot ávkki oktasaš valjiin. Sámi ipmárdusa mielde leat eatnamat, jogat, jávrrit ja mearra valljodaga guovllut main olbmot leat ožžon borramuša ja eará ávkki, ja nu leat birgen ja ásahan unna ja stuorit servodagaid. Dat lea sámegiela, kultuvrra, iešdovddu ja servodateallima vuođđun. Searverievttit leat dehálaččat sámi álbmogii. Oktavuohta ja bearaš leat okta min kultuvrra geađgejulggiin. Bargat dan badjelii vai sámi beroštumit váikkuhivčče eanet dálkkádatbargui, go dálkkádaga rievdan čuohcá erenoamážit vuođđoealáhusaide ja sámi servodahkii. Ahte árbevirolaš máhtolašvuohta luondduealáhusain váldošii eanet mielde go hábmejit politihka Vuosttaldit vel eanet eatnamiid ja valljodatguovlluid suodjaleami masa báikegotti olbmot eai leat mielas Bargat dan badjelii ahte valljodagaid ja energiija geavaheapmi galggašii nannet sámi kultuvrra, servodateallima ja addit buori ovdáneami oktasaš servodahkii Ahte jos petroleumdoaibma dehe oljo- ja gássavuohčumat čuhcet dálá dehe boahttevaš ealáhusaide, guolásteapmái, ássamii dehe eará láhkai billistit ekovuogádaga, de áigut mii suodjalit daid áhpeguovlluid mat vaháguvvet. Bargat dan badjelii vai sámi vuoigatvuođat lullelis Finnmárkku guorahallojuvvoše ja dohkkehuvvoše, ja organiseret boahttevaš meahccehálddašeami Sihkkarastit ahte sápmelaččat besset mielde mearrideames eanan- ja valljodagaid geavahusa sámi guovlluin Finnmárkku olggobealde Suokkardit leat go stáhta oamastan suodjaluvvon eatnamat (suodjaluvvon guovllut/suodjaluvvon eanangahpalagat) ásahuvvon suodjalanlága mearrádusaid vuođul, ja leaš go dat suodjaleapmi buorrin servodahkii ja báikki olbmuide Buoridit bievlageainnuid meahcis vai dat eai lassán, erenoamážit jeaggás eatnamiin. Ráhkadit dakkár mearrevuogádaga minerálaealáhusaide maid bokte boahtá ekonomalaš ávki báikegottiide, bákkolašvuohta jođihan- ja oastindoaimmaid dáfus, ja ahte sámi rivttiid eaiggádat ja eará berošteaddjit besset mielde mearridanproseassain, ILO-konvenšuvnna nr.169 siskkobealde 11
Sámi vásáhusealáhus ja kulturealáhus Ovdánahttit eanet sámi kulturealáhusaid ja vásáhusfálaldagaid main sámi kultuvra ja sámi borramušvierut leat vuođđun Sápmelaččat galget ieža láidesteaddjin ja mearrideaddjin go ovdánahttet vásáhusealáhusaid mat vuolggahuvvojit sápmelaččaid iežaset historjjás, kultuvrras ja ássamis. Nu ferte vai sihkkarastá báikkálaš eaiggátvuođa, eanet bargosajiid ja árvoháhkama mii boahtá sámi servodagaide buorrin. Nannet sámi mátkkoštanealáhusaid gilvofámuid Máŋggalágan albma buktagiid mat leat vuolgán sámi kultuvrras ja luonddus Bivdit veahki fitnodagaide ovdánahttit birrajagi mátkkoštanfálaldagaid ja buoret dálvefálaldagaid Bargat dan badjelii vai borramušguossoheami njuolggadusat dahkkoše álkibun Bivddašit dan ahte sámi borramuškultuvra sáhttá dehálaš oassin sámi mátkkoštanealáhusain Ásahit doarjjaortnegiid sámi mátkkoštanealáhusaid ovttasbargui ja fierpmádagaide Dahkat sajádaga vuogádahkii mainna sertifisere ealáhusa, ja merket buktagiid dehálaš oassin mátkkoštanealáhusa ovdánahttimis. Nammabuktagiid háhkan berre okta mátkkoštanealáhusa okta mihttomeriin, nu go dujiid merkejit Sámiid duodji. Nu ferte maiddái bargat sámi guovlluid vuođđoealáhusaid buktagiiguin. Buoridit guolástanturismma oadjebasvuođa. Okta vuohki livččii oažžut muhtuma ofelažžan, dakkár olmmoš gii máhttá geavahit luonddu árbevirolaš vuogi mielde Doarjut Samisk Reiseliv/sámi mátkkoštanealáhusprošeavtta, lea hui dehálaš oažžut dan doaibmagoahtit searválaga oahppan ealáhusdolliiguin Buoridit mátkkoštanealáhusa fállan- ja vuovdinvejolašvuođaid máhtolašvuođa Doarjut ja joatkit sámi mátkkoštanealáhusa ođasteami, searválaga mátkkoštanealáhusa dolliiguin Oččodit vuođđoeavttuid mat leat doarjjan ja veahkkin sámi guovlluid ealáhusovdáneamis Ásahit bisttiheaddji turistaguolásteami mas báikegottit ožžot ávkki, ja man sáhttá hálddašit buorebut liseansavuogádagain Movttiidahttit ealáhusa ovdánahttima, ja dasa berre addot ruhta ja eará veahkit Láhčit dili nu ahte sámi mátkkoštanealáhusaide biddjojit ain eanet návccat Bidjat fas olgoriikalaš turisttaide 5 km meari oaggumis 12 Kjell H. Sæther
Dearvvašvuođa -, dikšunja sosiálbálvalusat Ovttamađe buorit dearvvašvuođa- ja dikšunfálaldagat. Máhtolašvuohta sámegiela ja kultuvrra birra galgá lunddolaš oassin dearvvašvuođaja sosiálabargiid gelbbolašvuođas. Máhtolašvuohta dutkamiid vuođul sápmelaččaid dearvvašvuođa ja eallindilálašvuođaid birra galgá vuođđun bálvalusas bálvalusa vuođđun Bargat dan badjelii vai vuoras sámegielagat oččoše lohkan- ja čállinveahki oassin almmolaš bálvalusain Ahte ollesjándora dikšunsajit galget vuođđuduvvot sámi kultuvrra ja gielladuogáža mielde Sihkkarastit ahte Sámi našuvnnalaš gelbbolašvuođa guovddáš (SANAG) ovdána gelbbolašvuođa ovttadahkan ja oažžu vuođđoeavttuid vai dan bálvalusat bohtet olles sámi álbmogii ávkin, báikkálaš fálaldagaid bokte. Ahte mánáidsuodjalusas galgá eanet kultuvrraid gelbbolašvuohta go doaimmahit mánáidsuodjalusa sámi mánáide ja nuoraide gos de orroše, ja oččodit sámi mánáid dálu Sihkkarastit ahte mánáidkonvenšuvnna njuolggadusat eamiálbmogiid mánáid váste vuhtiiváldojit Bargat dan badjelii vai sámegielat dearvvašvuođa- ja dikšubargit ožžon joatkka- ja lassioahpa fágasuorggisteaset Ahte giella- ja kulturduogáš vuhtiiváldo boarrásiid instituvššain Dagahit našuvnnalaš sámegiela ja kulturgelbbolašvuođa oidnosa primeara- ja erenoamáš dearvvašvuođabálvalusain, ja nannet sámi dearvvašvuođa bargiid lasiheami Nannet ja ovdánahttit johtti dearvvašvuođabálvalusaid sámi álbmogii, ja vel ovdánahttit telemedisiinna geavahusa Eastadit veahkaválddálašvuođa lagas olbmuid gaskkas ja ásahit vuostáváldinguovddážiid veahkaválddi gillájeddjiide Beroštit eanet nuorra dievdduin ja psyhkalaš dearvvašvuođas erenoamážit vuođđoealáhusaid siskkobealde Sihkkarastit viidáset veahki ja divššu mánáide ja nuoraide geat leat gillán veahkaválddi Doarjut sámi LHBTI-barggu, ea ea ollašuhttit pedagogalaš doaimmaid mánáidgárddiin ja skuvllain Sihkkarastit doarvái FOU návccaid vai šattašii eanet máhtolašvuohta sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja eallindilálašvuođaid dáfus Bargat dan badjelii vai Sámi dearvvašvuođasiida ollašuvašii Sihkkarastit dulkonbálvalusaid dearvvašvuođa primeara bálvalusas ja erenoamáš bálvalusas 13
Sámi álbmot Gávpogiin Gávpogat galget čalmmustahttit sámi kultuvrra lunddolaš oassin kultuvrralaš eatnatvuođas Sámis galgá buorre giella- oahpahus- ja kulturfálaldat gávpogiid sámi álbmogii, mii dahká ealli ja máŋggabealat sámi servodaga. Ahte ovttasbargošiehtadusain gávpogiiguin nu go Álttáin, Tromssain, Bodeajjuin, Troandimiin ja Osloin galggašii addit sidjiide buoret návccaid ja bidjat eanet ovddasvástádusa sámegiela ja kultuvrra ovddideamis Nannet kulturmuittuid suodjaleami vai sámi historjá boahtá oidnosii Sihkkarastit sámi gávnnadanbáikkiid gávpogiidda Nannet ja ovttastahttit dearvvašvuođa erenoamášbálvalusa fálaldaga sámi álbmoga váste nu ahte, jos háliida, de ásaha dearvvašvuođa bálvalusa birrasii mas lea sámegiela ja sámi kultuvrra gelbbolašvuohta Prošeaktamodeallaiguin iskkadit mot sáhtášii čohkket sámi gelbbolašvuođa dearvvašvuođa primearabálvalusas, omd ráhkadit siiddažiid (kantuvrrat lahkalaga), nu go fástadoavttir, psykologa, jortamovra, dearvvašvuođadivššár ja vel earát. Váikkuhit dasa ahte sámi báikenamat nannejuvvoše ja čálloše šilttaide doppe gos gávdnojit Árvvoštallat diehtoguovddáža ja eará pedagogalaš doaimmaid maiguin olahivččii oahppoplána mihttomeari sámi kultuvrra ja historjjá dáfus Guovlluin Ealli sámi báikegottit Eanas suohkaniin leat sápmelaččat unnitlohku, dušše moatti suohkanis lea sámi eanetlohku. Giella- ja kulturpolitihkka galgá heivehuvvot iešguđet dárbbuid mielde, omd bisuhit, ovdánahttit ja ealáskahttit sámegiela, kultuvrra ja servodateallima. BARGIIDBELLODAT ÁIGU: Addit almmolaš hálddahusaid bargiide ja sisafárrejeddjiide vejolašvuođa váldit sámegielkurssa. Veahkehit skuvllaide ráhkadit giellaplánaid, vai sámegielat mánát ožžot sámegielat oahpahusa Láhčit čállinkurssa sidjiide geat máhttet dušše hupmat sámegiela. Sihkkarastit ahte árbevirolaš meahcásteapmi dohkkehuvvo Norgga lágain ja hálddahusain 14
Riikkaidgaskasaš solidaritehta Servodat galgá ovdánit eamiálbmogiid eavttuid mielde Eamiálbmogat álggahit ieža servodatovdáneami doaimmaid guovlluineaset ja davviguovlluid báikegottiin. Dan vai sihkkarasttáše kultuvrraset ovdanbuktima materiálalaš vuođu. Ahte Norgga Sámediggi searvá ovttasbargui eará davviriikkaid sámedikkiiguin ja Ruošša beale sámi organisašuvnnaiguin Ahte davviriikkaid sámedikkit buorebut váldoše mielde ovttasbargoguoibmin ja vuođđoeavttuid hábmejeaddjin Bárentsa regiovnna eamitálbmotdoaimmain. Bargat dan badjelii vai sápmelaččat beasaše mielde Davviriikkaid Ráđđái Ahte Sámediggi galggašii šaddat Davvi-Norgga Brussel-kantuvrra oasálažžan Ásahit oktavuođa eamiálbmotjoavkkuiguin ja organisašuvnnaiguin ulbmilin doarjut olmmošvuoigatvuođaid ja kultuvrraid suodjaleami Ahte ráhkaduvvoše ehtalaš standárdat doaimmaide ja engašemeanttaide eamiálbmotguovlluin. Ahte eamiálbmogat galget ovddastuvvot ON:s Sihkkarastit rádjerasttildeami dimenšuvnna oassin sámi servodateallimis Ovttasbarggu eará eamiálbmogiiguin Bargiidbellodaga riikkaidgaskasaš fierpmádaga bokte Ollašuhttit loahpalaččat Davviriikkaid sámekonvenšuvnna šiehtadallamiid 15
Kjell H. Sæther Arbeiderpartiet Postboks 8743 Youngstorget 0028 Oslo Tlf: 24 14 40 00 Faks: 24 14 40 01 post@arbeiderpartiet.no arbeiderpartiet.no